Uutiset

Helsingin seudun yritysten suhdannenäkymät kääntyivät plussalle

18.08.2026

Helsingin seudun yritysten suhdannenäkymät seuraavalle kolmelle kuukaudelle ovat positiivisia ensimmäistä kertaa Helsingin seudun kauppakamarin Suhdannepulssin nelivuotisessa historiassa. Myös näkemykset liikevaihdosta ja kannattavuudesta ovat parantuneet selvästi maaliskuusta.

“Usko kasvuun on palannut laajalti. Kyse ei ole yksittäisten toimialojen noususta, vaan odotukset ovat myönteiset lähes kaikilla toimialoilla”, sanoo Helsingin seudun kauppakamarin vaikuttamistyön johtaja Markku Lahtinen.

Vastaajien arviot työllisyydestä olivat odotettua paremmat: taso on pysynyt neutraalina. 

“Todennäköistä on, että työvoiman kysyntä vahvistuu Helsingin seudulla jo tämän vuoden puolella. Myös rakentamisen sekä kuljetuksen ja varastoinnin parantuvat näkymät lisäävät työvoiman kysyntää. Lomautusten väheneminen on myönteinen signaali työmarkkinoilta”, sanoo Markku Lahtinen.

Kaikki Suhdannepulssin mittarit ovat vahvistuneet maaliskuusta. Suhdannenäkymien lisäksi liikevaihdon ja kannattavuuden saldoluvut ovat selvästi positiivisia. Työllisyyden saldoluku on neutraali, mutta kehitys on ollut odotettua parempaa.

Vahva kasvun signaali on kannattavuuden kääntyminen positiiviseksi ensimmäistä kertaa Suhdannepulssin mittaushistoriassa.

“Kannattava yritys pystyy investoimaan, palkkaamaan ja kasvamaan. Käänne on myös laaja-alainen: kannattavuus koheni lähes kaikilla toimialoilla, suurista toimialoista selvimmin teollisuudessa, kaupassa ja palveluissa liike-elämälle”, sanoo Lahtinen.

Kaiken kaikkiaan suhdannepulssin tulokset viittaavat laaja-alaiseen käänteeseen: toimialojen väliset erot ovat tasoittuneet ja tilanne on kohentunut lähes kaikkialla, vaikka yritysten välillä on  vaihtelua eikä kaikilla mene hyvin. Silti positiivisesti suhtautuvia yritysjohtajia on selvästi enemmän kuin negatiivisesti suhtautuvia – ero on suurempi kuin kertaakaan aiemmin kyselyn historiassa.

Näin Suhdannepulssi tehtiin

Helsingin seudun kauppakamari selvitti alueen yritysten näkymiä kolme kuukautta eteenpäin. Kysytyt osa-alueet ovat liikevaihto, kannattavuus, työllisyys ja suhdannenäkymät.  

Suhdannepulssi-kyselyyn vastasi 411 Helsingin seudun kauppakamarin jäsenyritysten toimitusjohtajaa. Kysely tehtiin 6.–12.8.2026. Helsingin seudun kauppakamarilla on noin 7 000 jäsentä. Helsingin seudun kauppakamarin toiminta-alue kattaa 21 kuntaa Uudenmaan alueella.

Saldoluku on laskettu vähentämällä myönteisten vastausten prosenttiosuudesta kielteisten vastausten prosenttiosuus. Saldoluku voi vaihdella +100:n ja -100:n välillä. Positiivinen lukema tarkoittaa optimistista ja negatiivinen pessimististä näkemystä taloudesta.

Helsingin seudun kauppakamarin Suhdannepulssi toteutetaan kolme kertaa vuodessa. Seuraava Suhdannepulssi julkaistaan joulukuussa 2026. Suhdannepulssia on tehty vuodesta 2022.

Lähde: Helsingin seudun kauppakamari

Artikkeli Helsingin seudun yritysten suhdannenäkymät kääntyivät plussalle julkaistiin ensimmäisen kerran hrviesti.fi.

Lue uutinen (hrviesti.fi)

Työkykyongelmissa tukemista ei voi jättää vain esihenkilöiden vastuulle

17.08.2026

Ilmarisen tutkimuksessa selvitettiin esihenkilöiden valmiuksia tukea työntekijöitä erilaisissa työkykyyn liittyvissä ongelmissa. Kyselyyn vastasi kaikkiaan yli 1 200 esihenkilöä eri toimialoilta. Esihenkilöiden kokemuksia varhaisesta tuesta on tutkittu aiemmin vain vähän. Työkyvyn varhainen tuki tarkoittaa esimerkiksi työntekijän säännöllistä kohtaamista, huolen puheeksi ottamista sekä työn muokkaamista terveydentilalle sopivaksi.

”Pelkkä hyvä tahto ei riitä. Työpaikoille tarvitaan selkeät toimintatavat ja esihenkilöille säännöllistä koulutusta. Mitä paremmat valmiudet esihenkilöillä on puuttua työkykyriskeihin, sitä tehokkaammin niitä voidaan ehkäistä”, sanoo Ilmarisen asiantuntijapsykologi Juho Mertanen.  

Rutiinitilanteet sujuvat, työn muokkaaminen haastaa

Kuusi kymmenestä esihenkilöstä arvioi valmiutensa työkyvyn tukemisessa hyviksi.

Vahvimmaksi osaaminen koetaan rutiininomaisissa ja selkeästi ohjeistetuissa tilanteissa. Näitä olivat esimerkiksi tilanteet, joissa työntekijä ilmoittaa sairauspoissaolostaan (86 %) sekä toistuvien poissaolojen puheeksi ottaminen (76 %) ja yhteydenpito työntekijään sairauspoissaolon aikana (70 %).

Harvemmin kohdattavissa tilanteissa osaaminen on heikompaa. Vain 42 prosenttia esihenkilöistä koki valmiutensa hyviksi työn muokkaamisessa terveydentilalle sopivaksi.

”Mitä pidemmälle työkykyongelmat etenevät, sitä heikommiksi esihenkilöt kokevat valmiutensa. Tämä on huolestuttavaa, sillä juuri näissä tilanteissa tuen tarve on suurin. Esimerkiksi työn muokkaaminen on tehokas keino tukea työssä jatkamista ja työhön paluuta pidemmän poissaolon jälkeen. Lähijohtamisen merkitys on suuri, jotta vältytään vakavammilta työkykyongelmilta”, Mertanen sanoo.

Johdon ja esihenkilöiden näkemyksissä selvä ero

Tutkimus osoitti myös, että esihenkilöt arvioivat omat valmiutensa heikommiksi kuin mitä yritysten johto oli arvioinut Ilmarisen aiemmassa Työkykyjohtamisen tila 2026 -tutkimuksessa.

Johtajista 79 prosenttia arvelee esihenkilöiden tuntevan yrityksen varhaisen tuen mallin hyvin tai erittäin hyvin, kun esihenkilöistä näin arvioi vain 62 prosenttia. Johtajista 43 prosenttia arvioi, että esihenkilöt heidän yrityksissään saavat säännöllistä koulutusta työkykyjohtamisen käytännöistä, esihenkilöistä näin arvioi vain 17 prosenttia.

”Tutkimuksissa usein havaittava ero ylimmän johdon ja lähiesihenkilöiden näkemysten välillä toistui myös varhaiseen tukeen liittyen”, Mertanen sanoo.

Kokemus ja koulutus vahvistavat osaamista

Esihenkilökokemus ja koulutus ovat selvästi yhteydessä parempiin valmiuksiin. Yli viisi vuotta esihenkilönä toimineista 72 prosenttia arvioi valmiutensa hyviksi. Alle viisi vuotta esihenkilönä toimineista näin arvioi vain 46 prosenttia.

Erityisen keskeiseen rooliin nousee esihenkilöiden säännöllinen koulutus. Säännöllisesti koulutusta saavista esihenkilöistä 84 prosenttia kokee valmiutensa hyviksi. Kuitenkin vain 17 prosenttia esihenkilöistä kertoo saavansa koulutusta säännöllisesti.

Alle puolet pitää työpaikan käytäntöjä toimivina

Alle puolet (47 %) esihenkilöistä kokee, että työpaikan varhaisen tuen mallit ja käytännöt toimivat hyvin ja tukevat työtä riittävästi. Vain kaksi kolmasosaa esihenkilöistä kertoi, että työpaikan varhaisen tuen mallia voi toteuttaa myös käytännössä.

Työpaikan käytännöillä ja esihenkilöiden valmiuksilla on selvä yhteys: työpaikoilla, joissa käytännöt ovat kunnossa, myös esihenkilöt kokevat osaamisensa paremmaksi.

”Säännöllinen koulutus ja selkeät toimintamallit puuttuvat monelta työpaikalta, vaikka ne ovat keskeisiä varhaisen tuen onnistumiselle. Näiden vahvistamiseen kannattaa panostaa kaikilla työpaikoilla”, Mertanen sanoo.

Lähde: Ilmarinen

Artikkeli Työkykyongelmissa tukemista ei voi jättää vain esihenkilöiden vastuulle julkaistiin ensimmäisen kerran hrviesti.fi.

Lue uutinen (hrviesti.fi)

Danske Bankissa välähti: Henkilöstöpäivä alkaa virkeästi Nälkäpäivä-keräyksellä

12.08.2026

Danske Bank tarjoaa työntekijöilleen mahdollisuuden käyttää kolme palkallista työpäivää vuodessa vapaaehtoistehtäviin. Se on tilaisuus, jonka Seija ja Aino ovat käyttäneet mielellään Nälkäpäivä-keräykseen. Kerätyt lahjoitukset auttavat siellä, missä hätä on suurin: maailmalla luonnonmullistusten ja konfliktien keskelle jääneitä, Suomessa äkilliseen onnettomuuteen joutuneita. Punaisen Ristin valtakunnallinen Nälkäpäivä-keräys järjestetään taas 24.-26.9. ympäri Suomen. Tule sinäkin mukaan!

Nälkäpäivä-keräykseen osallistumisesta on tullut Danske Bankin henkilöstön keskuudessa pidetty tapa.

”Merkitsemme kalenteriin keräyspäivän, ja jokainen saa valita moneksiko tunniksi osallistuu”, sanoo päätyösuojeluvaltuutettu Seija Gustafsson Danske Bankista.

Seija Gustafssonin ja pääluottamusmies Aino Huuhdin mielestä Punainen Risti on tehnyt keräykseen osallistuminen helpoksi. Heillä on tapana hakea keräyslippaat ja -liivit Helsingin keskustan keräyspisteeltä. 

Danske lahjoittaa kolme työpäivää vuodessa vapaaehtoistehtäviin

Yritys voi lahjoittaa Punaiselle Ristille rahaa ja työtekijöidensä aikaa. Danskella on pitkät perinteet hyväntekeväisyyden tekemisessä ja yhteistyöstä Punaisen Ristin kanssa. Naiset muistelevat, että keräyslippaita oli esillä pankkikonttoreissa jo silloin, kun Danske oli vielä Sampo ja konttoreissa kävi asiakkaita jonoksi asti.

Seijan ja Ainon työnantaja haluaa pankin olevan osa yhteiskuntaa ja kantaa osuutensa yhteisvastuusta. Siksi Danske Bank tarjoaa työtekijöilleen mahdollisuuden käyttää kolme palkallista työpäivää vuodessa vapaaehtoistehtäviin. Danskella on Pohjoismaissa 22 000 työntekijää, joista jokainen saa käyttää työaikaa vaikkapa oman maansa Punaisen Ristin avunsaajien hyväksi.

Lipaskeräys on avartava kokemus

Miltä lippaaseen kerääminen tuntui?

”Se on silmiä avaava kokemus, jota suosittelemme kaikille. Auttaa haluavat myös he, joilla on vähiten mistä antaa. Toivottavasti mahdollisimman moni lahjoittaa yritystensä kautta. Maailman tilanne on entistäkin pahempi”, Seija huomauttaa.

Nälkäpäivänä kerätään rahaa katastrofirahastoon

Moni ohikulkija haluaa tietää, minne hänen lahjoituksensa menee. Seija ja Aino osaavat vastata. Lahjoituksia käytetään kotimaassa, tulipaloissa ja monenlaisissa muissa kriiseissä. Ulkomailla autetaan katastrofeista ja konflikteista kärsiviä, esimerkiksi Gazan konfliktissa.

Parhaita kohtaamisia ovat ne, joissa lahjoittaja inspiroituu itsekin kerääjäksi ja käy hakemassa itselleen liivin ja lippaan lähimmältä keräyspisteeltä. 

Tule sinäkin tiimisi kanssa Nälkäpäivä-kerääjiksi 24.–26.9!

Kaipaatteko merkityksellistä tyhy-päivää tai ovatko vapaaehtoistunnit vielä käyttämättä? Tulkaa mukaan Nälkäpäivä-keräykseen!

Jokainen tunti, jonka tiimisi kerää, on merkityksellinen ja tuo konkreettista apua sekä maailmalle että kotimaahan. Kerätä voi niin pitkään kuin haluaa – vaikka tunnin työtauon ajan, tai koko päivän vapaaehtoistunteja käyttäen.

Lue lisää ja katso osallistumisohjeet Nälkäpäivä-keräyksen verkkosivuilta. Paikalliset keräystapahtumat yhteystietoineen löydät syyskuun alun jälkeen tapahtumakalenterista.

Artikkeli Danske Bankissa välähti: Henkilöstöpäivä alkaa virkeästi Nälkäpäivä-keräyksellä julkaistiin ensimmäisen kerran hrviesti.fi.

Lue uutinen (hrviesti.fi)

Joka kolmas johtaja uskoo tekoälyn päihittävän ihmisen strategiatyössä – uusi tutkimus paljastaa algoritmijohtamisen realiteetit

10.07.2026

Haaga-Helia ammattikorkeakoulun vetämän Kone johtajana -tutkimuksen tuoreen kyselytutkimuksen tulokset on julkistettu. Kyselyyn osallistui 323 asiantuntija- ja tietotyön johtajaa Suomesta.

Kyselyn keskiössä oli algoritminen johtaminen. Tällä tarkoitetaan sitä, kun osa esimiesten työstä siirtyy tekoälyn – käytännössä algoritmien ja tietojärjestelmien – vastuulle.

Noin 60 prosenttia vastaajista raportoi työpaikallaan esiintyvän algoritmijohtamista ainakin jonkin verran. Lisäksi 91 prosenttia ilmoittaa algoritmijohtamista ilmenevän vähintään yhdessä nimetyistä työtehtävistä, esimerkiksi työn määrän ja laadun analysoinnin sekä järjestelmän tuottamien suositusten hyödyntämisen yhteydessä.

Voiko kone olla ihmistä parempi johtaja?

Kun tiedusteltiin konejohtajuuden mahdollisesta paremmuudesta ihmisjohtajaan verrattuna, kone näyttää pärjäävän juuri numeroperusteisissa, analyyttisissa johtamistehtävissä (engl. management) ihmistä paremmin.

Noin 30 prosenttia vastaajista uskoi koneen paremmuuteen myös strategisen suunnittelun kirkastamisen ja tulevaisuuteen suuntavan ajattelun puitteissa.

Kone johtajana -hankkeen vetäjä, vanhempi tutkija Anna Lahtinen uskoo tämän olevan muun muassa suurten ja jatkuvasti kehittyvien kielimallien ansiota.

”Yksi kiinnostavimmista havainnoista oli juuri johtajuustehtäviin (engl. leadership) liittyvä potentiaali”, hän sanoo.

”Odotimme tekoälyjohtajan suoriutumista numeroissa, mutta strateginen ajattelu nousi esiin yllättävän vahvana.”

Tekoäly ei tunteile

Algoritmijohtamisen selkein valtti näyttäisi olevan tasa-arvoisuus. Jopa 73 prosenttia vastaajista pitää positiivisena sitä, että kone perustaa päätökset dataan eikä henkilösuhteisiin. Toisaalta tekoälyn mahdollisuudet esimerkiksi sitoutumisen tai työhyvinvoinnin lisääjänä koettiin heikoksi.

Tutkimustulosten pohjalta voidaan myös todeta, että sukupuoli, ikä tai työskentelysektori eivät merkittävällä tavalla liity luottamukseen tekoälyä kohtaan. Sen sijaan käyttötiheys lisää tekoälymyönteisyyttä.

Mistään sokeasta luottamisesta ei silti ole kysymys, sillä algoritmien läpinäkyvyys on vahva normatiivinen vaatimus.

”Yli 80 % johtajista valitsi mieluummin 75-prosenttisesti tarkan, mutta ymmärrettävän algoritmin kuin mustan laatikon, vaikka se olisi 95-prosenttisesti tarkka”, Anna Lahtinen tarkentaa.

Lähde: Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Artikkeli Joka kolmas johtaja uskoo tekoälyn päihittävän ihmisen strategiatyössä – uusi tutkimus paljastaa algoritmijohtamisen realiteetit julkaistiin ensimmäisen kerran hrviesti.fi.

Lue uutinen (hrviesti.fi)

Terveystottumusten ja työolosuhteiden parantaminen edistävät keski-ikäisten ja ikääntyvien työntekijöiden työkykyä

09.07.2026

Työterveyslaitoksen tutkimushankkeessa, joka käsitteli ikääntyvien työntekijöiden työkykyä ja varhaista poistumista työmarkkinoilta, tarkasteltiin tätä kysymystä kahden laajan tutkimuskokonaisuuden avulla. Ensimmäinen kokonaisuus koostui kansainvälisten interventiotutkimusten systemaattisesta kirjallisuuskatsauksesta ja meta-analyysista. Toinen kokonaisuus oli suomalainen seurantatutkimus, joka toteutettiin vuosina 2017–2022 ja johon osallistui yli 2300 sosiaali- ja terveysalan työntekijää.

Tutkimuksen tulokset osoittivat, että terveystottumusten parantaminen sekä työntekijää tukevat työolot voivat merkittävästi vahvistaa keski-ikäisten ja ikääntyvien työntekijöiden työkykyä.

Työkyky määritellään tässä kontekstissa ihmisen kokemuksena siitä, miten hyvin hän pystyy vastaamaan työnsä vaatimuksiin. Tämä työkyky toimii tärkeänä mittarina arvioitaessa, kuinka pitkään työntekijät voivat jatkaa työuraansa ikääntyessään.

Liikunta tukee keski-ikäisten ja ikääntyvien työkykyä

Systemaattinen kirjallisuuskatsaus osoitti, että säännöllinen aerobinen tai lihaskuntoharjoittelu edistää keski-ikäisten ja ikääntyvien työntekijöiden työkykyä. Lisäksi katsauksessa löydettiin viitteitä moniosaisten hyvinvointiohjelmien hyödyistä; nämä ohjelmat sisälsivät esimerkiksi terveyskoulutusta, liikuntaa ja ravitsemusohjausta.

Nämä tulokset osoittavat, että sekä kohdennettu liikuntaharjoittelu että laaja-alaiset hyvinvointiohjelmat voivat tarjota konkreettisia hyötyjä ikääntyville työntekijöille.

Myös työolosuhteet ratkaisevat – yksilölliset muutokset eivät yksistään riitä

Katsauksessa havaittiin, että interventiotutkimuksia, joissa huomioidaan yksilöllisten tekijöiden lisäksi myös työhön liittyviä tekijöitä, on tehty vain vähän, ja niiden tulokset ovat olleet vaihtelevia.

Suomalaisessa seurantatutkimuksessa havaittiin, että yksilöllisten tekijöiden lisäksi myös työolotekijöihin liittyvät parannukset vahvistivat työkykyä.

Terveyteen liittyvät positiiviset muutokset, jotka tukivat työkykyä

• Parempi unen laatu
• Vähäisempi psyykkinen kuormitus
• Lisääntynyt liikunta vapaa-ajalla
• Tupakoinnin lopettaminen
• Alkoholin käytön vähentäminen

Työolotekijät, joiden paraneminen vahvisti työkykyä

• Työn vaatimusten kohtuullistaminen
• Parempi tasapaino työn vaatimusten ja työntekijän vaikutusmahdollisuuksien välillä
• Suurempi vaikutus- ja päätösvalta omaan työhön liittyvissä asioissa
• Lisääntynyt palkitsevuus ja arvostus

Työolotekijöiden tehdyt muutokset lisäsivät työntekijöiden kokemusta siitä, että he pystyvät vastaamaan työnsä vaatimuksiin aiempaa paremmin.

Tutkimusryhmän suositukset työnantajille ja päättäjille

Tutkimusryhmä arvioi tutkimuskokonaisuutensa antavan seuraavia johtopäätöksiä ja vinkkejä, joiden noudattaminen edistäisi ikääntyvien työntekijöiden työurien pitenemistä.

Tutkimusryhmä arvioi tutkimuskokonaisuutensa antavan seuraavia johtopäätöksiä ja vinkkejä, joiden noudattaminen edistäisi ikääntyvien työntekijöiden työurien pitenemistä.

• Työkyky ei ole pysyvä ominaisuus – sitä voidaan vahvistaa elintapoja ja työoloja parantamalla

• Unen, mielenterveyden, liikunnan ja terveellisten elämäntapojen edistäminen on keskeistä

• Työolojen kehittäminen – esimerkiksi tarpeettomien vaatimusten vähentäminen, työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksien lisääminen ja arvostuksen vahvistaminen – on ratkaisevan tärkeää

• Parhaat tulokset saavutetaan yhdistämällä yksilö- ja työolotekijät, moniulotteisilla ratkaisuilla, jotka edistävät sekä terveyttä että työn tekemisen edellytyksiä

”Löydökset korostavat, kuinka tärkeää on huomioida sekä työntekijöiden henkilökohtainen terveys että työolotekijät, kun kehitetään keinoja tukea ikääntyviä työntekijöitä”, tutkimusryhmä korostaa.

”Tutkitusti vaikuttavat, monipuoliset interventiot voivat olla keskeisessä roolissa terveiden ja tuottavien työurien pidentämisessä”, tutkimusryhmä muistuttaa.

Kuvat: Pexels

Lähde: Työterveyslaitos

Artikkeli Terveystottumusten ja työolosuhteiden parantaminen edistävät keski-ikäisten ja ikääntyvien työntekijöiden työkykyä julkaistiin ensimmäisen kerran hrviesti.fi.

Lue uutinen (hrviesti.fi)

Eläkeläisistä yhä harvempi haluaa tehdä töitä

08.07.2026

Työskentelyhalukkuus on ollut laskusuunnassa jo pidempään. Asiaa on kysytty myös vuosina 2021–2024, jolloin selkeästi yli 60 prosenttia eläkeläisistä ilmaisi haluavansa tehdä ansiotyötä.

Yhä harvempi eläkeläinen tekee töitä

Vajaa kolmannes (29 %) eläkeläisistä kertoo tehneensä töitä eläkkeellä ollessaan. Määrä on laskenut edellisvuosista, jolloin luku vaihteli 35–42 prosentin välillä.

”Suomalaisten eläkkeellesiirtymisikä on noussut tällä vuosikymmenellä nopeasti. Se näkyy myös siinä, että aiempaa harvempi haluaa jatkaa työntekoa eläkkeellä”, toteaa eläkepäällikkö Outi Pekkarinen Ilmariselta.

Työhaluisille ei löydy sopivaa työtä

Eläkkeelle siirrytään valtaosin terveinä ja hyväkuntoisina. Noin joka toinen (53 %) vastaaja kertoo, että jaksaisi vielä työelämässä hyvin. Aiempaa useampi (37 %) toteaa kuitenkin, että sopivaa työtä ei ole tarjolla, vaikka työhalukkuutta olisi. Määrä on laskenut selvästi aiemmista mittausvuosista 2014 ja 2019–2025, jolloin sopivaa työtä on ollut tarjolla jopa 39–47 prosentille tutkimukseen vastanneista.

”Vastaukset heijastelevat selvästi nykyistä työmarkkinatilannetta. Suomessa työttömyys on nyt EU:n korkeinta tasoa, joten moni eläkkeelle jo siirtynyt viettää mieluummin ansaittuja eläkepäiviään kuin pohtii paluuta työelämään”, Pekkarinen arvioi.

Entinen työnantaja on tarjonnut töitä noin joka neljännelle (27 %) eläkeläiselle.

”Osa-aikaisena jatkaminen vaatii työnantajalta usein lisäjärjestelyjä. Jos eläkesuunnitelmista keskustellaan työpaikalla hyvissä ajoin etukäteen, jää myös aikaa osa-aikaisen työn suunnittelulle”, Pekkarinen pohtii.

Eläkeaikeet puheena aiempaa useammin

Työpaikoilla keskustellaan aiempaa aktiivisemmin eläkeaikeista etukäteen. Kuitenkin yhä joka toinen (56 %) ottaa asian puheeksi itse esihenkilönsä kanssa vasta, kun oma päätös eläkkeelle jäämisestä on syntynyt. Noin kolmannes (30 %) kertoo, että keskustelua esihenkilön kanssa ei käyty lainkaan eläkeaikeita koskien.

Vain joka neljättä (26 %) kannustettiin jatkamaan töissä pidempään. Hieman alle neljännes (21 %) kertoo, että asiasta mainittiin, mutta varsinaisesti ei kannustettu jatkamaan töissä pidempään.

Lähde: Ilmarinen

Artikkeli Eläkeläisistä yhä harvempi haluaa tehdä töitä julkaistiin ensimmäisen kerran hrviesti.fi.

Lue uutinen (hrviesti.fi)

Hybridityössä ratkaisee toteutustapa – ei etäpäivien määrä

06.07.2026

Business Finlandin rahoittama, Tampereen ja Jyväskylän yliopistojen SMARTS hanke tutkii, mitkä käytännöt, työkalut ja johtamisen keinot tukevat vuorovaikutuksen laatua ja työntekijöiden hyvinvointia hybridityössä. Keväällä 2026 toteutettuun kyselyyn vastasi yhteensä 2 850 työntekijää, esihenkilöä ja johtajaa, pääosin julkiselta sektorilta. Suuri aineisto tarjoaa poikkeuksellisen vahvan pohjan hybridityön käytäntöjen tarkastelulle.  

Vastaajat tekivät etätyötä keskimäärin 3–4 päivää viikossa ja etätyön määrään oltiin pääosin tyytyväisiä. Etätyön määrä itsessään ei ollut yhteydessä työyhteisön vuorovaikutuksen laatuun, psykologisten perustarpeiden täyttymiseen, motivaatioon, psykologiseen turvallisuuteen tai organisaatiositoutumiseen.

Toisin sanoen se, montako päivää työskennellään etänä, ei vaikuta selittävän työyhteisöön tai hyvinvointiin liittyviä kokemuksia.

Aiemmassa tutkimuksessa tunnistettuja, etä  ja hybridityöhön liitettyjä vuorovaikutuksen haasteita koettiin yleisesti vähän. Esihenkilöt ja johto kokivat vuorovaikutuksen haasteet suuremmiksi, kuin työntekijät keskimäärin. Suurimmaksi haasteeksi koettiin spontaanin tiedonvaihdon väheneminen, mutta valtaosa vastaajista ei kokenut sitäkään merkittävänä ongelmana. 

Etätyöskentelykin voi olla vuorovaikutteista

Organisaatio- ja tiimitason hybridityötä tukevat käytänteet olivat selvästi yhteydessä myönteisiin tuloksiin. Erityisen vaikuttavina näyttäytyivät käytänteet, jotka madaltavat kynnystä olla yhteydessä kollegoihin etänä, tukevat epävirallista vuorovaikutusta, kannustavat käsittelemään hybridityön yhteisiä pelisääntöjä, sekä vahvistavat kokemusta siitä, että etä- ja hybridityön linjaukset ovat tarkoituksenmukaisia, oikeudenmukaisia ja läpinäkyvästi viestittyjä. Nämä käytänteet olivat yhteydessä muun muassa parempaan vuorovaikutuksen laatuun, laadukkaampaan työmotivaatioon ja psykologiseen turvallisuuteen.

”Tulokset osoittavat, että etänä työskentely ei välttämättä merkitse töiden yksinään tekemistä, vaan etänäkin työskentely voi olla hyvinkin vuorovaikutteista”, sanoo sosiaalipsykologian professori Nelli Hankonen.

”Se riippuu siitä, missä määrin vuorovaikutukseen ja viestintään on yhteisesti kiinnitetty huomiota. Toki se vaatii enemmän tietoista satsausta kuin toimistossa.”

”Epävirallisen vuorovaikutuksen merkitys korostuu tuloksissa, mikä osoittaa, että mahdollisuus esimerkiksi spontaaniin keskusteluun myös kokousagendan tai sovittujen tapaamisten ulkopuolella on tärkeää hybridityössä. Tällaiseen epäviralliseen vuorovaikutukseen voi kuitenkin panostaa myös teknologiavälitteisesti”, viestinnän professori Anu Sivunen korostaa.

”Kaikki työtehtävät eivät sovellu yhtä hyvin etänä kuin lähinä tehtäväksi, ja siksi tarvitaan molemminpuolista joustavuutta ja tarkoituksenmukaisuuden harkintaa hybridityöstä neuvoteltaessa”, toteaa tutkija Katarina Kohonen.

Tutkimuksen rajoitteina on huomioitava, että poikkileikkausasetelmassa ei ole tutkittu syy-vaikutussuhteita. Hankkeen nettisivuilla on nähtävissä alustavia tuloksia, ja vertaisarvioitu tutkimus tullaan julkaisemaan myöhemmin.

Lähde: Tampereen yliopisto

Artikkeli Hybridityössä ratkaisee toteutustapa – ei etäpäivien määrä julkaistiin ensimmäisen kerran hrviesti.fi.

Lue uutinen (hrviesti.fi)

Suomalaiset haluavat takaisin toimistolle, mutta vain jos työympäristö toimii

03.07.2026

Castellumin Tulevaisuuden työelämä 2026 -tutkimuksen mukaan toimiston vetovoima ei enää ratkea läsnäolopolitiikalla vaan tilojen laadulla. Viesti työnantajille ja kiinteistöalan toimijoille on selvä: pelkkä toimisto ei riitä, jos se ei vastaa työn tekemisen todellisiin tarpeisiin.

Toimiston käyttö ei ratkea pakolla vaan laadulla

Tutkimuksen yksi vahvimmista havainnoista on, että työympäristön laatu vaikuttaa suoraan haluun työskennellä toimistolla. Mitä tyytyväisempi työntekijä on toimistoonsa, sitä enemmän hän haluaa olla siellä läsnä.

Havainto on ajankohtainen aikana, jolloin monessa organisaatiossa etsitään toimivaa tasapainoa etä- ja lähityön välillä. Tutkimus viittaa siihen, että toimistolle palaamista ei ratkaista määräyksillä vaan rakentamalla ympäristöjä, joissa työnteko sujuu paremmin kuin muualla.

Hiljaiset tilat nousivat selväksi puutteeksi

Vaikka tyytyväisyys nykyisiin toimistoihin on kasvanut, tutkimus paljastaa myös selkeitä puutteita. Erityisesti hiljaisille, keskittymistä tukeville tiloille on aiempaa suurempi tarve.

Yksi tutkimuksen kiinnostavimmista havainnoista liittyy perinteisiin työtiloihin: 62 prosenttia suomalaisista toimistotyöntekijöistä haluaisi oman tai jaetun työhuoneen. Tulos kertoo, että avoimuuden rinnalla arvostetaan yhä enemmän myös rauhaa, yksityisyyttä ja mahdollisuutta keskittyä.

Työympäristö vaikuttaa nyt myös hyvinvointiin

Toimiston rooli ei rajoitu enää pelkkään työn tekemiseen, vaan se liittyy yhä vahvemmin työntekijöiden fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin. Tämä tekee työympäristöstä myös strategisen johtamisen kysymyksen.

Tutkimuksen perusteella työntekijät odottavat työympäristöltä yhä enemmän arkea helpottavia ja palautumista tukevia ratkaisuja. Toimiva toimisto voi tukea paitsi tehokkuutta myös jaksamista.

Työympäristöstä on tullut kilpailuvaltti rekrytoinnissa

Työympäristön merkitys näkyy myös työnantajakuvassa ja kilpailussa osaajista. Lähes kahdeksan kymmenestä vastaajasta pitää työympäristöä tärkeänä tekijänä uutta työpaikkaa valittaessa.

Tulokset viittaavat siihen, että toimitilaratkaisut eivät ole enää vain käytännön tukitoiminto, vaan osa yrityksen veto- ja pitovoimaa. Erityisesti sijainti, saavutettavuus ja työn sujuvuutta tukevat tilaratkaisut voivat vaikuttaa ratkaisevasti siihen, miten houkuttelevana työnantaja nähdään.

Tutkimuksesta

Castellumin Tulevaisuuden työelämä 2026 -tutkimus perustuu Aura Insightin toteuttamaan kyselyyn, johon vastasi 3 999 toimistotyöntekijää Pohjoismaissa. Suomesta vastaajia oli 1 024.

Lähde: Castellum

Artikkeli Suomalaiset haluavat takaisin toimistolle, mutta vain jos työympäristö toimii julkaistiin ensimmäisen kerran hrviesti.fi.

Lue uutinen (hrviesti.fi)

Aikuiskoulutustuki auttoi kymmeniä tuhansia suomalaisia pysymään työelämässä

02.07.2026

Julkaisu tarjoaa päättäjille faktoihin perustuvan kokonaiskuvan aikuiskoulutusetuuksista, minkä tavoitteena on helpottaa uusien vaihtoehtojen arviointia ja rakentamista tulevaisuudessa. 

Aikuiskoulutustuen tavoitteena oli pidentää työuria, helpottaa alanvaihtoa ja vastata muuttuvan työelämän osaamistarpeisiin. Lakiin kirjattu tavoite oli tukea suomalaisten työikäisten pysymistä työelämässä. Ammattitutkintostipendi puolestaan kannusti tutkinnon suorittamiseen. Olemassaolonsa aikana aikuiskoulutustuki mahdollisti monille alanvaihdon, työkyvyn säilyttämisen ja uralla etenemisen ilman kohtuutonta toimeentulon menetystä. 

Vuosina 2020–2024 aikuiskoulutustukea sai noin 30 000 suomalaista vuosittain. Keskimääräinen kuukausittainen tuki oli 1 264 euroa (bruttona). 2020-luvulla tukea maksettiin keskimäärin 186 miljoonaa euroa vuodessa, josta yrittäjän aikuiskoulutustuen osuus oli alle neljä miljoonaa euroa. Rahoitus perustui valtaosin työnantajien ja työntekijöiden maksamiin työttömyysvakuutusmaksuihin, ja yrittäjän aikuiskoulutustuki katettiin valtion budjetista. 

Noin kolme neljästä aikuiskoulutustuen saajasta oli naisia. Tukea hyödynnettiin laajasti eri alojen opintoihin: vuosina 2020–2024 noin kolmasosa opiskeli tuella sosiaali-, terveys- ja liikunta-aloille ja toiseksi yleisintä oli opiskelu yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon aloilla. Tukea käytettiin pääosin tutkintoon johtaviin opintoihin.  

Aikuiskoulutustuki ei tavoittanut riittävästi matalasti koulutettuja 

Aikuiskoulutustuen kohdentumisessa on nähty ongelmia, ja tukea on toisinaan luonnehdittu hyväosaisten etuudeksi. Vuosina 2020–2024 keskimääräinen tuen perusteena oleva kuukausipalkka oli 3 191 euroa ja mediaani 2 974 euroa. Suomalaisten mediaanipalkka oli Tilastokeskuksen mukaan 3 160 euroa kuukaudessa vuonna 2024. 

Tutkimusten mukaan aikuiskoulutustukea ovat hyödyntäneet erityisesti toisen asteen ja korkea-asteen koulutuksen jo ennestään suorittaneet. Peruskoulutaustaisia tuen käyttäjiä on ollut vähän, vaikka heidän lisäkoulutukselleen olisi kipein tarve.  

”Olen usein todennut, että jos kohdentumisongelma olisi helppo ratkaista, se olisi jo tehty. Tuen kohdentumisen kehittäminen olisi edellyttänyt moniammatillista yhteistyötä ja matalan koulutustason taustojen ymmärtämistä. Usein tämäntyyppisissä tilanteissa lainsäädännön kehittäminen on huomattavasti kustannustehokkaampaa kuin toimeenpanon lakkauttaminen ja mahdollinen uudelleen pystyttäminen”, Työllisyysrahaston asiakkuusjohtaja Tuulikki Saari sanoo. 

Digitaalinen toimeenpano nopeutti käsittelyä 

2020-luvulla Työllisyysrahasto modernisoi ja kehitti aikuiskoulutusetuuksien toimeenpanoa merkittävästi. Esimerkiksi tulorekisterin käyttöönotto, sähköinen asiointi ja laaja automaatio helpottivat ja nopeuttivat sekä tuen hakemista että hakemusten käsittelyä. Hakemusten käsittelyajat lyhenivät merkittävästi, ja asiakastyytyväisyys nousi korkealle. 

”Vuoden 2020 lakimuutoksen yhteydessä toteutettu pitkälle automatisoitu     hakemuskäsittelyn prosessi oli meiltä erinomainen onnistuminen. Kun samassa yhteydessä vielä uudistimme asiointipalvelun, saimme nostettua asiakastyytyväisyyden pysyvästi erinomaiselle tasolle. Erityisesti asiakkaat ovat kiittäneet helppoa tuen hakemista ja nopeaa tuen tilille saamista”, Saari kertoo.  

Koska jatkuvan oppimisen tarve ei ole katoamassa työelämästä, keskustelu osaamisen kehittämisen rahallisesta tuesta jatkunee vilkkaana julkisuudessa. Työllisyysrahaston yli kahdenkymmenen vuoden kokemuksen perusteella voidaan sanoa, että uusia mahdollisia tukimuotoja pohdittaessa lähtökohtana tulisi olla selkeiden tavoitteiden asettaminen, jotta tuen vaikuttavuutta ja toimivuutta voidaan mitata. 

Lähde: Työllisyysrahasto

Artikkeli Aikuiskoulutustuki auttoi kymmeniä tuhansia suomalaisia pysymään työelämässä julkaistiin ensimmäisen kerran hrviesti.fi.

Lue uutinen (hrviesti.fi)