Uutiset - 8/2026
Tampereella nähdään, mitä työturvallisuus ja työhyvinvointi vaativat nyt
19.08.2026
Siksi EuroSafety kokoaa 8.–10.9. Tampereen Messu- ja Urheilukeskukseen työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin ajankohtaiset aiheet, asiantuntijat, uutuustuotteet ja käytännön ratkaisut.
Tapahtumassa kävijät voivat päivittää osaamistaan, tutustua alan tarjontaan ja keskustella asiantuntijoiden kanssa siitä, mikä tukee turvallisempaa ja terveellisempää työympäristöä. Se on myös oivallinen tilaisuus pysähtyä oman organisaation turvallisuuskulttuurin äärelle: mitkä asiat ovat jo kunnossa, missä tarvitaan uutta osaamista ja mitä työpaikan arjessa kannattaisi kehittää seuraavaksi.
Tapahtuma sopii työsuojelun, henkilöstöhallinnon, hankintojen, tuotannon, kiinteistöjen ja teollisuuden parissa työskenteleville sekä kaikille, jotka kehittävät oman työpaikkansa turvallisuutta ja hyvinvointia.
Käytännönläheistä ohjelmaa kaikille, jotka ottavat turvallisuuden tosissaan
EuroSafetyn ohjelmassa työturvallisuutta ja työhyvinvointia katsotaan useasta kulmasta. Tuomas ”Tunna” Milonoff avaa omakohtaisen tarinansa kautta työuupumusta, muutosta ja sitä, miksi työhyvinvointi on työturvallisuuden perusta.
Turvallisuusjohtamisen näkökulmaa ohjelmaan tuo Kiwa Impact Oy:n johtava asiantuntija Antti Ilvonen, joka käsittelee sujuvaa arkea ja muuttuvan työelämän vaikutuksia turvallisuuden johtamiseen. Henkilösuojaimiin pureudutaan EuroSafety-koulutuspäivässä, jossa käsitellään muun muassa suojainten valintaa, käyttöä, yhteensopivuutta ja lakisääteisiä vaatimuksia.
Ohjelmassa kuullaan myös teknologian mahdollisuuksista työn fyysisen kuormituksen keventämisessä, kun Meditas Oy:n Minna Laine puhuu eksoskeletoneista työn tukena. Lisäksi Finlan seminaariohjelmassa pureudutaan työkyvyn ennakointiin, kuormituksen tunnistamiseen ja siihen, miten hyvinvoinnin haasteet voivat heijastua myös turvallisuuteen.
Näiden nostojen lisäksi ohjelmassa kuullaan useita muita ajankohtaisia puheenvuoroja, joista kävijä voi poimia juuri oman työnsä ja organisaationsa kannalta tärkeimmät sisällöt.
Voit tutustua EuroSafetyn ohjelmaan tästä.
Uutuustuotteita ja ratkaisuja työpaikkojen tarpeisiin
Näytteilleasettajien osastoilla kävijät pääsevät tutustumaan uutuustuotteisiin, kysymään asiantuntijoilta lisätietoa ja arvioimaan, mikä ratkaisu sopii oman organisaation tarpeisiin. Paikan päällä tuotteiden ja palveluiden erot, käyttökohteet ja hyödyt konkretisoituvat nopeasti.
Messuilla on esillä muun muassa henkilösuojaimia, turvajalkineita, ergonomiaa tukevia ratkaisuja sekä muita tuotteita ja palveluita, joilla turvallisuutta viedään osaksi työpaikkojen päivittäistä tekemistä.
Alan tuoreita ratkaisuja nostaa esiin myös EuroSafetyn Vuoden innovaatiokilpailu. Kilpailussa esitellään tuotteita ja palveluita, jotka kehittävät työturvallisuutta ja työhyvinvointia käytännössä. Kilpailuun osallistuvat ratkaisut ovat nähtävillä messuilla näytteilleasettajien omilla osastoilla, ja voittajat julkistetaan EuroSafetyn päälavalla torstaina 10.9.
EuroSafetyssä näet, mitkä uutuustuotteet, palvelut ja ratkaisut näyttävät suuntaa alan tulevaisuudelle. Samalla kävijärekisteröitymisellä pääset tutustumaan myös Logistiikka-messuihin ja Food Industryyn.
Rekisteröidy EuroSafetyn kävijäksi maksutta!
Artikkeli Tampereella nähdään, mitä työturvallisuus ja työhyvinvointi vaativat nyt julkaistiin ensimmäisen kerran hrviesti.fi.
Lue uutinen (hrviesti.fi)Helsingin seudun yritysten suhdannenäkymät kääntyivät plussalle
18.08.2026
Helsingin seudun yritysten suhdannenäkymät seuraavalle kolmelle kuukaudelle ovat positiivisia ensimmäistä kertaa Helsingin seudun kauppakamarin Suhdannepulssin nelivuotisessa historiassa. Myös näkemykset liikevaihdosta ja kannattavuudesta ovat parantuneet selvästi maaliskuusta.
“Usko kasvuun on palannut laajalti. Kyse ei ole yksittäisten toimialojen noususta, vaan odotukset ovat myönteiset lähes kaikilla toimialoilla”, sanoo Helsingin seudun kauppakamarin vaikuttamistyön johtaja Markku Lahtinen.
Vastaajien arviot työllisyydestä olivat odotettua paremmat: taso on pysynyt neutraalina.
“Todennäköistä on, että työvoiman kysyntä vahvistuu Helsingin seudulla jo tämän vuoden puolella. Myös rakentamisen sekä kuljetuksen ja varastoinnin parantuvat näkymät lisäävät työvoiman kysyntää. Lomautusten väheneminen on myönteinen signaali työmarkkinoilta”, sanoo Markku Lahtinen.
Kaikki Suhdannepulssin mittarit ovat vahvistuneet maaliskuusta. Suhdannenäkymien lisäksi liikevaihdon ja kannattavuuden saldoluvut ovat selvästi positiivisia. Työllisyyden saldoluku on neutraali, mutta kehitys on ollut odotettua parempaa.
Vahva kasvun signaali on kannattavuuden kääntyminen positiiviseksi ensimmäistä kertaa Suhdannepulssin mittaushistoriassa.
“Kannattava yritys pystyy investoimaan, palkkaamaan ja kasvamaan. Käänne on myös laaja-alainen: kannattavuus koheni lähes kaikilla toimialoilla, suurista toimialoista selvimmin teollisuudessa, kaupassa ja palveluissa liike-elämälle”, sanoo Lahtinen.
Kaiken kaikkiaan suhdannepulssin tulokset viittaavat laaja-alaiseen käänteeseen: toimialojen väliset erot ovat tasoittuneet ja tilanne on kohentunut lähes kaikkialla, vaikka yritysten välillä on vaihtelua eikä kaikilla mene hyvin. Silti positiivisesti suhtautuvia yritysjohtajia on selvästi enemmän kuin negatiivisesti suhtautuvia – ero on suurempi kuin kertaakaan aiemmin kyselyn historiassa.
Näin Suhdannepulssi tehtiin
Helsingin seudun kauppakamari selvitti alueen yritysten näkymiä kolme kuukautta eteenpäin. Kysytyt osa-alueet ovat liikevaihto, kannattavuus, työllisyys ja suhdannenäkymät.
Suhdannepulssi-kyselyyn vastasi 411 Helsingin seudun kauppakamarin jäsenyritysten toimitusjohtajaa. Kysely tehtiin 6.–12.8.2026. Helsingin seudun kauppakamarilla on noin 7 000 jäsentä. Helsingin seudun kauppakamarin toiminta-alue kattaa 21 kuntaa Uudenmaan alueella.
Saldoluku on laskettu vähentämällä myönteisten vastausten prosenttiosuudesta kielteisten vastausten prosenttiosuus. Saldoluku voi vaihdella +100:n ja -100:n välillä. Positiivinen lukema tarkoittaa optimistista ja negatiivinen pessimististä näkemystä taloudesta.
Helsingin seudun kauppakamarin Suhdannepulssi toteutetaan kolme kertaa vuodessa. Seuraava Suhdannepulssi julkaistaan joulukuussa 2026. Suhdannepulssia on tehty vuodesta 2022.
Lähde: Helsingin seudun kauppakamari
Artikkeli Helsingin seudun yritysten suhdannenäkymät kääntyivät plussalle julkaistiin ensimmäisen kerran hrviesti.fi.
Lue uutinen (hrviesti.fi)
Työkykyongelmissa tukemista ei voi jättää vain esihenkilöiden vastuulle
17.08.2026
Ilmarisen tutkimuksessa selvitettiin esihenkilöiden valmiuksia tukea työntekijöitä erilaisissa työkykyyn liittyvissä ongelmissa. Kyselyyn vastasi kaikkiaan yli 1 200 esihenkilöä eri toimialoilta. Esihenkilöiden kokemuksia varhaisesta tuesta on tutkittu aiemmin vain vähän. Työkyvyn varhainen tuki tarkoittaa esimerkiksi työntekijän säännöllistä kohtaamista, huolen puheeksi ottamista sekä työn muokkaamista terveydentilalle sopivaksi.
”Pelkkä hyvä tahto ei riitä. Työpaikoille tarvitaan selkeät toimintatavat ja esihenkilöille säännöllistä koulutusta. Mitä paremmat valmiudet esihenkilöillä on puuttua työkykyriskeihin, sitä tehokkaammin niitä voidaan ehkäistä”, sanoo Ilmarisen asiantuntijapsykologi Juho Mertanen.
Rutiinitilanteet sujuvat, työn muokkaaminen haastaa
Kuusi kymmenestä esihenkilöstä arvioi valmiutensa työkyvyn tukemisessa hyviksi.
Vahvimmaksi osaaminen koetaan rutiininomaisissa ja selkeästi ohjeistetuissa tilanteissa. Näitä olivat esimerkiksi tilanteet, joissa työntekijä ilmoittaa sairauspoissaolostaan (86 %) sekä toistuvien poissaolojen puheeksi ottaminen (76 %) ja yhteydenpito työntekijään sairauspoissaolon aikana (70 %).
Harvemmin kohdattavissa tilanteissa osaaminen on heikompaa. Vain 42 prosenttia esihenkilöistä koki valmiutensa hyviksi työn muokkaamisessa terveydentilalle sopivaksi.
”Mitä pidemmälle työkykyongelmat etenevät, sitä heikommiksi esihenkilöt kokevat valmiutensa. Tämä on huolestuttavaa, sillä juuri näissä tilanteissa tuen tarve on suurin. Esimerkiksi työn muokkaaminen on tehokas keino tukea työssä jatkamista ja työhön paluuta pidemmän poissaolon jälkeen. Lähijohtamisen merkitys on suuri, jotta vältytään vakavammilta työkykyongelmilta”, Mertanen sanoo.
Johdon ja esihenkilöiden näkemyksissä selvä ero
Tutkimus osoitti myös, että esihenkilöt arvioivat omat valmiutensa heikommiksi kuin mitä yritysten johto oli arvioinut Ilmarisen aiemmassa Työkykyjohtamisen tila 2026 -tutkimuksessa.
Johtajista 79 prosenttia arvelee esihenkilöiden tuntevan yrityksen varhaisen tuen mallin hyvin tai erittäin hyvin, kun esihenkilöistä näin arvioi vain 62 prosenttia. Johtajista 43 prosenttia arvioi, että esihenkilöt heidän yrityksissään saavat säännöllistä koulutusta työkykyjohtamisen käytännöistä, esihenkilöistä näin arvioi vain 17 prosenttia.
”Tutkimuksissa usein havaittava ero ylimmän johdon ja lähiesihenkilöiden näkemysten välillä toistui myös varhaiseen tukeen liittyen”, Mertanen sanoo.
Kokemus ja koulutus vahvistavat osaamista
Esihenkilökokemus ja koulutus ovat selvästi yhteydessä parempiin valmiuksiin. Yli viisi vuotta esihenkilönä toimineista 72 prosenttia arvioi valmiutensa hyviksi. Alle viisi vuotta esihenkilönä toimineista näin arvioi vain 46 prosenttia.
Erityisen keskeiseen rooliin nousee esihenkilöiden säännöllinen koulutus. Säännöllisesti koulutusta saavista esihenkilöistä 84 prosenttia kokee valmiutensa hyviksi. Kuitenkin vain 17 prosenttia esihenkilöistä kertoo saavansa koulutusta säännöllisesti.
Alle puolet pitää työpaikan käytäntöjä toimivina
Alle puolet (47 %) esihenkilöistä kokee, että työpaikan varhaisen tuen mallit ja käytännöt toimivat hyvin ja tukevat työtä riittävästi. Vain kaksi kolmasosaa esihenkilöistä kertoi, että työpaikan varhaisen tuen mallia voi toteuttaa myös käytännössä.
Työpaikan käytännöillä ja esihenkilöiden valmiuksilla on selvä yhteys: työpaikoilla, joissa käytännöt ovat kunnossa, myös esihenkilöt kokevat osaamisensa paremmaksi.
”Säännöllinen koulutus ja selkeät toimintamallit puuttuvat monelta työpaikalta, vaikka ne ovat keskeisiä varhaisen tuen onnistumiselle. Näiden vahvistamiseen kannattaa panostaa kaikilla työpaikoilla”, Mertanen sanoo.
Lähde: Ilmarinen
Artikkeli Työkykyongelmissa tukemista ei voi jättää vain esihenkilöiden vastuulle julkaistiin ensimmäisen kerran hrviesti.fi.
Lue uutinen (hrviesti.fi)
Danske Bankissa välähti: Henkilöstöpäivä alkaa virkeästi Nälkäpäivä-keräyksellä
12.08.2026
Danske Bank tarjoaa työntekijöilleen mahdollisuuden käyttää kolme palkallista työpäivää vuodessa vapaaehtoistehtäviin. Se on tilaisuus, jonka Seija ja Aino ovat käyttäneet mielellään Nälkäpäivä-keräykseen. Kerätyt lahjoitukset auttavat siellä, missä hätä on suurin: maailmalla luonnonmullistusten ja konfliktien keskelle jääneitä, Suomessa äkilliseen onnettomuuteen joutuneita. Punaisen Ristin valtakunnallinen Nälkäpäivä-keräys järjestetään taas 24.-26.9. ympäri Suomen. Tule sinäkin mukaan!
Nälkäpäivä-keräykseen osallistumisesta on tullut Danske Bankin henkilöstön keskuudessa pidetty tapa.
”Merkitsemme kalenteriin keräyspäivän, ja jokainen saa valita moneksiko tunniksi osallistuu”, sanoo päätyösuojeluvaltuutettu Seija Gustafsson Danske Bankista.
Seija Gustafssonin ja pääluottamusmies Aino Huuhdin mielestä Punainen Risti on tehnyt keräykseen osallistuminen helpoksi. Heillä on tapana hakea keräyslippaat ja -liivit Helsingin keskustan keräyspisteeltä.
Danske lahjoittaa kolme työpäivää vuodessa vapaaehtoistehtäviin
Yritys voi lahjoittaa Punaiselle Ristille rahaa ja työtekijöidensä aikaa. Danskella on pitkät perinteet hyväntekeväisyyden tekemisessä ja yhteistyöstä Punaisen Ristin kanssa. Naiset muistelevat, että keräyslippaita oli esillä pankkikonttoreissa jo silloin, kun Danske oli vielä Sampo ja konttoreissa kävi asiakkaita jonoksi asti.
Seijan ja Ainon työnantaja haluaa pankin olevan osa yhteiskuntaa ja kantaa osuutensa yhteisvastuusta. Siksi Danske Bank tarjoaa työtekijöilleen mahdollisuuden käyttää kolme palkallista työpäivää vuodessa vapaaehtoistehtäviin. Danskella on Pohjoismaissa 22 000 työntekijää, joista jokainen saa käyttää työaikaa vaikkapa oman maansa Punaisen Ristin avunsaajien hyväksi.
Lipaskeräys on avartava kokemus
Miltä lippaaseen kerääminen tuntui?
”Se on silmiä avaava kokemus, jota suosittelemme kaikille. Auttaa haluavat myös he, joilla on vähiten mistä antaa. Toivottavasti mahdollisimman moni lahjoittaa yritystensä kautta. Maailman tilanne on entistäkin pahempi”, Seija huomauttaa.
Nälkäpäivänä kerätään rahaa katastrofirahastoon
Moni ohikulkija haluaa tietää, minne hänen lahjoituksensa menee. Seija ja Aino osaavat vastata. Lahjoituksia käytetään kotimaassa, tulipaloissa ja monenlaisissa muissa kriiseissä. Ulkomailla autetaan katastrofeista ja konflikteista kärsiviä, esimerkiksi Gazan konfliktissa.
Parhaita kohtaamisia ovat ne, joissa lahjoittaja inspiroituu itsekin kerääjäksi ja käy hakemassa itselleen liivin ja lippaan lähimmältä keräyspisteeltä.
Tule sinäkin tiimisi kanssa Nälkäpäivä-kerääjiksi 24.–26.9!
Kaipaatteko merkityksellistä tyhy-päivää tai ovatko vapaaehtoistunnit vielä käyttämättä? Tulkaa mukaan Nälkäpäivä-keräykseen!
Jokainen tunti, jonka tiimisi kerää, on merkityksellinen ja tuo konkreettista apua sekä maailmalle että kotimaahan. Kerätä voi niin pitkään kuin haluaa – vaikka tunnin työtauon ajan, tai koko päivän vapaaehtoistunteja käyttäen.
Lue lisää ja katso osallistumisohjeet Nälkäpäivä-keräyksen verkkosivuilta. Paikalliset keräystapahtumat yhteystietoineen löydät syyskuun alun jälkeen tapahtumakalenterista.
Artikkeli Danske Bankissa välähti: Henkilöstöpäivä alkaa virkeästi Nälkäpäivä-keräyksellä julkaistiin ensimmäisen kerran hrviesti.fi.
Lue uutinen (hrviesti.fi)