Uutiset - 8/2026
Työkykyongelmissa tukemista ei voi jättää vain esihenkilöiden vastuulle
17.08.2026
Ilmarisen tutkimuksessa selvitettiin esihenkilöiden valmiuksia tukea työntekijöitä erilaisissa työkykyyn liittyvissä ongelmissa. Kyselyyn vastasi kaikkiaan yli 1 200 esihenkilöä eri toimialoilta. Esihenkilöiden kokemuksia varhaisesta tuesta on tutkittu aiemmin vain vähän. Työkyvyn varhainen tuki tarkoittaa esimerkiksi työntekijän säännöllistä kohtaamista, huolen puheeksi ottamista sekä työn muokkaamista terveydentilalle sopivaksi.
”Pelkkä hyvä tahto ei riitä. Työpaikoille tarvitaan selkeät toimintatavat ja esihenkilöille säännöllistä koulutusta. Mitä paremmat valmiudet esihenkilöillä on puuttua työkykyriskeihin, sitä tehokkaammin niitä voidaan ehkäistä”, sanoo Ilmarisen asiantuntijapsykologi Juho Mertanen.
Rutiinitilanteet sujuvat, työn muokkaaminen haastaa
Kuusi kymmenestä esihenkilöstä arvioi valmiutensa työkyvyn tukemisessa hyviksi.
Vahvimmaksi osaaminen koetaan rutiininomaisissa ja selkeästi ohjeistetuissa tilanteissa. Näitä olivat esimerkiksi tilanteet, joissa työntekijä ilmoittaa sairauspoissaolostaan (86 %) sekä toistuvien poissaolojen puheeksi ottaminen (76 %) ja yhteydenpito työntekijään sairauspoissaolon aikana (70 %).
Harvemmin kohdattavissa tilanteissa osaaminen on heikompaa. Vain 42 prosenttia esihenkilöistä koki valmiutensa hyviksi työn muokkaamisessa terveydentilalle sopivaksi.
”Mitä pidemmälle työkykyongelmat etenevät, sitä heikommiksi esihenkilöt kokevat valmiutensa. Tämä on huolestuttavaa, sillä juuri näissä tilanteissa tuen tarve on suurin. Esimerkiksi työn muokkaaminen on tehokas keino tukea työssä jatkamista ja työhön paluuta pidemmän poissaolon jälkeen. Lähijohtamisen merkitys on suuri, jotta vältytään vakavammilta työkykyongelmilta”, Mertanen sanoo.
Johdon ja esihenkilöiden näkemyksissä selvä ero
Tutkimus osoitti myös, että esihenkilöt arvioivat omat valmiutensa heikommiksi kuin mitä yritysten johto oli arvioinut Ilmarisen aiemmassa Työkykyjohtamisen tila 2026 -tutkimuksessa.
Johtajista 79 prosenttia arvelee esihenkilöiden tuntevan yrityksen varhaisen tuen mallin hyvin tai erittäin hyvin, kun esihenkilöistä näin arvioi vain 62 prosenttia. Johtajista 43 prosenttia arvioi, että esihenkilöt heidän yrityksissään saavat säännöllistä koulutusta työkykyjohtamisen käytännöistä, esihenkilöistä näin arvioi vain 17 prosenttia.
”Tutkimuksissa usein havaittava ero ylimmän johdon ja lähiesihenkilöiden näkemysten välillä toistui myös varhaiseen tukeen liittyen”, Mertanen sanoo.
Kokemus ja koulutus vahvistavat osaamista
Esihenkilökokemus ja koulutus ovat selvästi yhteydessä parempiin valmiuksiin. Yli viisi vuotta esihenkilönä toimineista 72 prosenttia arvioi valmiutensa hyviksi. Alle viisi vuotta esihenkilönä toimineista näin arvioi vain 46 prosenttia.
Erityisen keskeiseen rooliin nousee esihenkilöiden säännöllinen koulutus. Säännöllisesti koulutusta saavista esihenkilöistä 84 prosenttia kokee valmiutensa hyviksi. Kuitenkin vain 17 prosenttia esihenkilöistä kertoo saavansa koulutusta säännöllisesti.
Alle puolet pitää työpaikan käytäntöjä toimivina
Alle puolet (47 %) esihenkilöistä kokee, että työpaikan varhaisen tuen mallit ja käytännöt toimivat hyvin ja tukevat työtä riittävästi. Vain kaksi kolmasosaa esihenkilöistä kertoi, että työpaikan varhaisen tuen mallia voi toteuttaa myös käytännössä.
Työpaikan käytännöillä ja esihenkilöiden valmiuksilla on selvä yhteys: työpaikoilla, joissa käytännöt ovat kunnossa, myös esihenkilöt kokevat osaamisensa paremmaksi.
”Säännöllinen koulutus ja selkeät toimintamallit puuttuvat monelta työpaikalta, vaikka ne ovat keskeisiä varhaisen tuen onnistumiselle. Näiden vahvistamiseen kannattaa panostaa kaikilla työpaikoilla”, Mertanen sanoo.
Lähde: Ilmarinen
Artikkeli Työkykyongelmissa tukemista ei voi jättää vain esihenkilöiden vastuulle julkaistiin ensimmäisen kerran hrviesti.fi.
Lue uutinen (hrviesti.fi)Danske Bankissa välähti: Henkilöstöpäivä alkaa virkeästi Nälkäpäivä-keräyksellä
12.08.2026
Danske Bank tarjoaa työntekijöilleen mahdollisuuden käyttää kolme palkallista työpäivää vuodessa vapaaehtoistehtäviin. Se on tilaisuus, jonka Seija ja Aino ovat käyttäneet mielellään Nälkäpäivä-keräykseen. Kerätyt lahjoitukset auttavat siellä, missä hätä on suurin: maailmalla luonnonmullistusten ja konfliktien keskelle jääneitä, Suomessa äkilliseen onnettomuuteen joutuneita. Punaisen Ristin valtakunnallinen Nälkäpäivä-keräys järjestetään taas 24.-26.9. ympäri Suomen. Tule sinäkin mukaan!
Nälkäpäivä-keräykseen osallistumisesta on tullut Danske Bankin henkilöstön keskuudessa pidetty tapa.
”Merkitsemme kalenteriin keräyspäivän, ja jokainen saa valita moneksiko tunniksi osallistuu”, sanoo päätyösuojeluvaltuutettu Seija Gustafsson Danske Bankista.
Seija Gustafssonin ja pääluottamusmies Aino Huuhdin mielestä Punainen Risti on tehnyt keräykseen osallistuminen helpoksi. Heillä on tapana hakea keräyslippaat ja -liivit Helsingin keskustan keräyspisteeltä.
Danske lahjoittaa kolme työpäivää vuodessa vapaaehtoistehtäviin
Yritys voi lahjoittaa Punaiselle Ristille rahaa ja työtekijöidensä aikaa. Danskella on pitkät perinteet hyväntekeväisyyden tekemisessä ja yhteistyöstä Punaisen Ristin kanssa. Naiset muistelevat, että keräyslippaita oli esillä pankkikonttoreissa jo silloin, kun Danske oli vielä Sampo ja konttoreissa kävi asiakkaita jonoksi asti.
Seijan ja Ainon työnantaja haluaa pankin olevan osa yhteiskuntaa ja kantaa osuutensa yhteisvastuusta. Siksi Danske Bank tarjoaa työtekijöilleen mahdollisuuden käyttää kolme palkallista työpäivää vuodessa vapaaehtoistehtäviin. Danskella on Pohjoismaissa 22 000 työntekijää, joista jokainen saa käyttää työaikaa vaikkapa oman maansa Punaisen Ristin avunsaajien hyväksi.
Lipaskeräys on avartava kokemus
Miltä lippaaseen kerääminen tuntui?
”Se on silmiä avaava kokemus, jota suosittelemme kaikille. Auttaa haluavat myös he, joilla on vähiten mistä antaa. Toivottavasti mahdollisimman moni lahjoittaa yritystensä kautta. Maailman tilanne on entistäkin pahempi”, Seija huomauttaa.
Nälkäpäivänä kerätään rahaa katastrofirahastoon
Moni ohikulkija haluaa tietää, minne hänen lahjoituksensa menee. Seija ja Aino osaavat vastata. Lahjoituksia käytetään kotimaassa, tulipaloissa ja monenlaisissa muissa kriiseissä. Ulkomailla autetaan katastrofeista ja konflikteista kärsiviä, esimerkiksi Gazan konfliktissa.
Parhaita kohtaamisia ovat ne, joissa lahjoittaja inspiroituu itsekin kerääjäksi ja käy hakemassa itselleen liivin ja lippaan lähimmältä keräyspisteeltä.
Tule sinäkin tiimisi kanssa Nälkäpäivä-kerääjiksi 24.–26.9!
Kaipaatteko merkityksellistä tyhy-päivää tai ovatko vapaaehtoistunnit vielä käyttämättä? Tulkaa mukaan Nälkäpäivä-keräykseen!
Jokainen tunti, jonka tiimisi kerää, on merkityksellinen ja tuo konkreettista apua sekä maailmalle että kotimaahan. Kerätä voi niin pitkään kuin haluaa – vaikka tunnin työtauon ajan, tai koko päivän vapaaehtoistunteja käyttäen.
Lue lisää ja katso osallistumisohjeet Nälkäpäivä-keräyksen verkkosivuilta. Paikalliset keräystapahtumat yhteystietoineen löydät syyskuun alun jälkeen tapahtumakalenterista.
Artikkeli Danske Bankissa välähti: Henkilöstöpäivä alkaa virkeästi Nälkäpäivä-keräyksellä julkaistiin ensimmäisen kerran hrviesti.fi.
Lue uutinen (hrviesti.fi)