15.01.2026
Metataidot ovat muutoskyvykkyyden perusta
Työelämä muuttuu valtavalla vauhdilla. Ennakoimattomuus ja epävarmuus ovat läsnä arjessa, eivätkä ne ole poistumassa mihinkään. Tekoäly ja robotiikka muokkaavat työtä automatisoiden tehtäviä, poistaen osan niistä ja luoden samaan aikaan uusia osaamisalueita, jotka vaativa uudenlaisia taitoja ja kyvykkyyksiä. Tulevaisuutta on yhä vaikeampi ennustaa, mutta yksi asia on varma: muutos on pysyvää, eikä tässä ympäristössä perinteinen tapa ajatella osaamista enää riitä.
Kun yksittäinen osaaminen ei kanna muutoksessa
Pitkään osaamisen kehittäminen on rakentunut yksittäisten taitojen, kompetenssien ja roolien ympärille. Ajattelumalli on perustunut oletukseen, että voimme ennakoida tulevia tarpeita ja kouluttaa ihmiset niitä varten. Todellisuus on kuitenkin toinen. Kun tehtävät, teknologiat ja toimintamallit muuttuvat nopeammin kuin osaamisrakenteet, huomio siirtyy väistämättä yksittäisestä osaamisesta kohti kykyä oppia, ajatella yhdessä ja luoda uutta. Tässä muutoksessa metataidot nousevat keskeiseen rooliin kilpailukyvyn ja uudistumisen näkökulmasta. Samalla ne haastavat organisaatioita tarkastelemaan kriittisesti työssä oppimisen rakenteita, johtamista sekä sitä, mitä ylipäätään mitataan ja palkitaan.
Metataidoista muutoskyvykkyydeksi
Yksilötasolla metataidot näkyvät oppimishalukkuutena, ajattelun joustavuutena ja kykynä säädellä omaa toimintaa. Organisaatiotasolla ne rakentavat muutoskyvykkyyden pohjan.
Muutoskyvykkyys voidaan kiteyttää organisaation yhteiseksi kyvyksi uudistua, oppia ja suunnata toimintaansa muuttuvissa olosuhteissa. Se ei synny yksittäisten huippuosaajien varaan, vaan yhteisestä ajattelusta, psykologisesta turvallisuudesta ja kyvystä reflektoida yhdessä. Ilman tilaa kysyä, kokeilla ja epäonnistua oppiminen ei ole mahdollista.
Mitä tämä tarkoittaa HR:lle?
Metataidot eivät ole irrallinen kehittämisteema, vaan ne vaikuttavat suoraan HR:n keskeisiin prosesseihin.
Rekrytoinnissa huomio siirtyy valmiista osaamisesta potentiaalin ja oppimiskyvyn tunnistamiseen. Johtamisen tulisi rakentua inhimillisyyden, psykologisen turvallisuuden ja valmentavan otteen varaan. Kehittämisessä painopiste siirtyy yksittäisistä koulutuksista reflektointiin ja työssä tapahtuvaan oppimiseen. Palkitsemisen puolestaan tulisi tehdä näkyväksi kokeilut, rohkeus ja yhdessä oppiminen, ei vain lopputulokset.
Tämä vaatii HR:ltä uutta roolia: osaamisen hallinnoijasta oppimisen ja muutoskyvykkyyden mahdollistajaksi.
Epämukavat kysymykset, joilta emme voi enää välttyä
Tehtävä ei ole yksinkertainen eikä helppo. Se vaatii kriittistä ajattelua ja kykyä reflektoida läpi koko organisaation. Se edellyttää myös luopumista vanhoista mittareista, totutuista rakenteista ja yksilökeskeisestä ajattelusta sekä huomion siirtämistä tiimeihin ja työyhteisöihin.
Miten mitata organisaation uteliaisuutta?
Miten tehdä oppimisesta näkyvää?
Miten palkita kokeiluista ja rohkeudesta, ei vain onnistumisista?
Juuri näihin kysymyksiin HR:n on uskallettava tarttua. Metataidot eivät ole vastaus kaikkeen, mutta ilman niitä organisaatioiden kyky uudistua jää hauraaksi.
Lisää aiheesta HENRYn aamuwebinaarissa 4.3.2026 klo 9.00–10.00, jolloin aiheena on HR muutoskyvykkyyden mahdollistajana. Linkin takaa pääset ilmoittautumaan webinaariin ja löydät myös ennakkokyselyn, johon toivomme paljon vastauksia.
Ilmoittaudu mukaan ja toivottavasti ehdit vastata myös kyselyyn,
Hanna Kölhi & Laura Sundell, Novetos Oy