02.06.2026
Haluatko tuplatuoton tekoälyinvestoinnillesi? Sijoita ihmisiin.
Organisaatiossa innostutaan helposti uudesta teknologiasta. Uudet järjestelmät tai paremmat prosessit koetaan mahdollisuutena tuoda lukuisia hyötyjä. Monet organisaatiot näkevät tekoälyn nimenomaan teknologiana, johon on tartuttava yhtä nopeasti kuin kilpailijatkin.
Deloitten vuoden 2026 Global Human Capital Trends -raportti vahvistaa tämän. Useimmat organisaatiot (59 %) lähestyvät tekoälyä teknologiapainotteisesti ilman tietoista suunnittelua siitä, miten työntekijät ja tekoäly ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Organisaatiot suunnittelevat ihmisten välisiä suhteita ja järjestelmien integraatioita, mutta vain harvoin molempia kokonaisuutena. Tämä suunnittelemattomuus rajoittaa organisaatioiden mahdollisuutta saada tekoälyinvestoinnista paras hyöty irti.
Tästä seuraa ongelma: vain kuusi prosenttia organisaatioista toteuttaa ihmiskeskeistä tekoälystrategiaa. Samaan aikaan lähes kaikissa organisaatioissa korostetaan ihmisten olevan organisaation tärkein voimavara. Miksi tämä keskeinen voimavara unohtuu, kun puhutaan teknologioista ja tekoälystä?
Konkreettiset esimerkit: Ihmisen ja tekoälyn saumaton vuorovaikutus ei synny sattumalta
Generatiivisen tekoälyn perusteet ovat monessa organisaatiossa jo hallussa, ja lähes 60 prosenttia työntekijöistä käyttää tekoälyä tarkoituksellisesti työssään. Vuorovaikutus voi tapahtua monin eri tavoin:
- ihminen seuraa ja ohjaa tekoälyä varmistaen sen suunnitellun toiminnan,
- tekoäly tukee ja ohjaa ihmisen työskentelyä, tai
- ihminen ja tekoäly tekevät iteratiivista yhteistyötä, jolloin tekoäly toimii inspiraation lähteenä, ajatuskumppanina, mentorina tai valmentajana.
Tekoälyn monipuolisten hyödyntämismuotojen takia organisaation tulee määritellä selkeästi, millaista vuorovaikutusta se haluaa ihmisen ja tekoälyn välille.
MetLife suunnittelee esimerkiksi tekoälyn käyttöä yhdessä henkilöstönsä kanssa. Puhelinpalvelukeskuksen työntekijät saavat tekoälypohjaisista ja reaaliaikaisista valmennustyökaluista apua tunnepitoisten puheluiden käsittelemiseen empaattisemmin ja tehokkaammin. Tämä lähestymistapa on kasvattanut asiakastyytyväisyyttä 13 prosenttia, lyhentänyt puheluiden kestoa ja vähentänyt työntekijöiden kokemaa stressiä. Organisaation toinen työkalu seuraa tekoälyn avulla työntekijän stressiä ja ehdottaa tarvittaessa taukoa työstä.
Save the Children puolestaan kohtasi haasteen. Organisaatiolla oli monimutkaisia tehtäviä, joissa tekoäly voisi auttaa, mutta henkilöstö ei tiennyt, miten sitä voisi hyödyntää. Organisaatio kehitti selkeät pelisäännöt, koulutti tiimit ja loi kulttuurin, jossa kokeileminen oli turvallista. Tuloksena tekoälyn käyttö monimutkaisissa tehtävissä nelinkertaistui. Henkilöstö ei vain hyväksynyt uutta teknologiaa – he omaksuivat sen aktiivisesti osaksi jokapäiväistä työskentelyään. Lisää näistä esimerkeistä voit lukea suoraan 2026 Global Human Capital Trends -raportista.
Ihmiskeskeisyys tuottaa yli kaksi kertaa parempia tuloksia
Deloitten tutkimus osoittaa selvästi: organisaatiot, jotka priorisoivat ihmiskeskeisen lähestymistavan ja suunnittelevat tekoälyn hyödyntämisen yhdessä henkilöstönsä kanssa, saavat 2,5-kertaisen tuoton tekoälyinvestoinnilleen. Lisäksi näiden organisaatioiden työntekijät kokevat kaksi kertaa todennäköisemmin työnsä merkitykselliseksi.
Nämä organisaatiot ymmärtävät, että teknologia on vain työkalu, jonka osaava henkilöstö tekee toimivaksi. Usein tarvitaan tukea käyttäytymisen muuttamiseen teknisen koulutuksen sijaan.
”Ihmislähtöisyys ja asiakaskeskeisyys ovat olleet keskeisiä periaatteita Länsi‑Uudenmaan hyvinvointialueella ja erityisesti siinä, miten uusia teknologioita ja tekoälyratkaisuja otetaan käyttöön. Työntekijöiden ja asiantuntijoiden aktiivinen osallistaminen työskentelyyn on tuonut konkreettisia ideoita siitä, miten teknologia voi tukea arjen työtä ja parantaa palveluja.
Näin palveluja ja prosesseja voidaan kehittää kohti keskeisiä tavoitteitamme: työntekijäkokemuksen uudelleenrakentamista, esihenkilötyön ajankäytön parantamista sekä sisäisten palveluiden sujuvoittamista. Samalla on tärkeää vaalia avointa ja uteliasta ilmapiiriä teknologiaa ja tekoälyä kohtaan, jotta niitä voidaan hyödyntää parhaalla tavalla tavoitteiden saavuttamiseksi.”
Sanni Julkunen, Palvelunhallintapäällikkö, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue
Tekoälyn hyödyntäminen ihmiskeskeisesti on erilaista organisaation makro- ja mikrotasolla
Ihmisen ja tekoälyn vuorovaikutus tulee suunnitella tarkoituksellisesti koko organisaation laajuisella makrotasolla ja tarkemmalla mikrotasolla.
Makrotason suunnitteluperiaatteet perustuvat yrityksen arvoihin ja missioon:
- Tulosohjautuva: Selkeä strateginen tavoite halutuista ihmisiin ja liiketoimintaan liittyvistä tuloksista.
- Kontekstisidonnainen: Ratkaisut muokataan kullekin työnkululle ja tiimille.
- Läpinäkyvä: Roolit, vastuut ja päätösoikeudet tehdään selviksi.
- Sopeutuva: Järjestelmät suunnitellaan jatkuvaa oppimista ja kehitystä varten.
- Ihmiskeskeinen: Ihmisen toimijuutta, luovuutta, harkintaa ja empatiaa korostetaan.
- Voimaannuttava: Tekoälyn käyttö suunnitellaan niin, että työntekijä uskaltaa kokeilla ja oppia.
Mikrotason suunnittelun painopisteet vaihtelevat tiimin, sen tekemän työn ja ihmisten ja tekoälyn roolien mukaan.
7-Eleven esimerkiksi uudisti ihmisten ja tekoälyn roolit rekrytoinnissa. Organisaatio otti käyttöönsä tekoälyavustajan, joka automatisoi 95 prosenttia rutiininomaisista tehtävistä ja vapautti rekrytointiasiantuntijoiden työaikaa strategisempiin työtehtäviin. Asiantuntijat voivat tukea myymäläjohtajia ja tehdä tiiviimpää yhteistyötä parantaakseen rekrytoinnin laatua ja vahvistaakseen perehdytystä.
Mitä sinun organisaatiosi voi tehdä nyt?
Käyttäytymisen muuttaminen on tällä hetkellä organisaatioille olennaisempaa kuin tekninen koulutus. Siksi ihmisten ja tekoälyn vuorovaikutus organisaatioiden tulee suunnitella tarkoituksellisesti koko organisaation laajuisesti.
Aika on rajallinen. Jokainen päivä, jolloin organisaatio ottaa tekoälyä käyttöön laittamatta ihmistä etusijalle, on päivä, jolloin se jää kilpailijoistaan jälkeen. Organisaatiot, jotka lähtevät muutoksen mukaan nyt, voivat saavuttaa merkittävän kilpailuedun.
Se vaatii johtajuutta, osaamisen kehittämistä ja oikeita mittareita. Mutta ennen kaikkea se vaatii sitä, että ihmiset asetetaan takaisin keskiöön. Deloitten 2026 Global Human Capital Trends -raportti tarjoaa syvällistä näkemystä siitä, miten organisaatiot voivat hallita ihmisen ja tekoälyn välistä suhdetta strategisesti.
Linda Saali, Teo Salonen & Ilona Perttula, Deloitte Human Capital
Deloitte Global Human Capital Trends -raportti julkaistiin maaliskuussa 2026. Raportti perustuu lähes 10 000 globaalin johtajan näkemyksiin, mukaan lukien Suomi ja muut Pohjoismaat.