05.05.2026
Hakijakokemus on kuningas
Hakijakokemuksesta puhutaan paljon, eikä syyttä. Sen serkkuja ovat yrityskulttuuri, asiakaskokemus ja työnantajamielikuva. Silti välillä kuulee ajatuksen: miksi tähän pitäisi panostaa, kun hakemuksia tulee muutenkin ovista ja ikkunoista?
Hakijakokemuksen voi määritellä, vaikka miten hienoilla korulauseilla. Ihan yksinkertaisesti kyse on kuitenkin tunteesta. Jääkö hakijalle prosessin jälkeen olo, että “olipa hyvä meininki” vai että “mitä ihmettä tuolla oikein tapahtui?”
Kukaan ei varmasti tietoisesti päätä ryhtyessään rekrytoimaan, että tuotetaanpa nyt tällä kertaa oikein surkea hakijakokemus. Usein huonon hakijakokemuksen juurisyyksi paljastuu joitakin näistä asioista:
- Rekrytointiin ei ole varattu riittävästi aikaa tai resursseja
- Prosessi on suunniteltu epäselvästi tai ei oikein tiedetä itsekään, mitä ollaan etsimässä
- Viestintä ontuu: tieto puuttuu, tulee liian myöhään tai väärällä tavalla
- Ei pysähdytä miettimään, miltä prosessi tuntuu hakijan näkökulmasta
Oma työttömyys muutti ajatteluani
Olen aiemmin ajatellut rekrytoijana, että hakijakokemus on minulle tärkeä asia. Vasta kun siirryin itse työnhakijan rooliin, ymmärsin mitä se oikeasti tarkoittaa.
Yli vuoden työnhakurupeaman aikana olin mukana noin 200 rekrytointiprosessissa. Mukaan mahtui sekä erinomaisia että vähemmän onnistuneita kokemuksia.
Yksi oivallus nousi ylitse muiden:
“Hakijakokemus ratkaistaan usein siinä hetkessä, kun kerrot hakijalle ei.”
Huomasin myös jotain itsestäni. Olin aiemmin käyttänyt hyväntahtoisiksi tarkoitettuja fraaseja ”ei kiitos”-puheluissani, kuten: “Tässä roolissa ei ehkä olisi ollut sinulle riittävästi haastetta”, “Et ehkä olisi ollut tässä roolissa onnellinen” tai “Kyllä oikea paikka vielä löytyy”. Työnhakijana ymmärsin, ettei tämä välttämättä tunnu hyvältä.
Hakija kyllä itse tietää, mitä etsii ja missä voisi olla onnellinen. Ja jos rooli ei tunnu oikealta, hän kyllä vetäytyy itse. Hyväntahtoinen kannustus ei ole oikeassa paikassa samaan aikaan ”ei kiitos”-viestin kanssa.
Toinen oivallus liittyi automaattiviesteihin. Omat automaattiviestini ovat ikävä kyllä kuulostaneet automaattiviesteiltä. Pienikin räätälöinti voi kuitenkin tehdä yllättävän suuren eron.
Olen myös pitänyt tärkeänä kertoa aina syyn hylkäykselle hakijalle. Mutta entä jos selkeää syytä ei oikeasti ole? Voisiko senkin sanoa rehellisesti, yksinkertaisesti ja kunnioittavasti?
Miten hakijakokemusta voi parantaa?
Hakijakokemusta voi parantaa aika pienilläkin jutuilla, kuten
- Katso ilmoitusta hakijan silmin. Lue se vielä kerran ja mieti, mitä itse vastaisit hakulomakkeen kysymyksiin. Ovatko kaikki kysymykset tarpeellisia?
- Viesti aktiivisesti myös silloin, kun uutta tietoa ei ole. Pelkkä tieto siitä, että prosessi on kesken, on hakijalle arvokasta. Ja jos kaikki ei ole mennyt suunnitellusti, senkin voi sanoa suoraan.
- Kysy palautetta ja hyödynnä sitä. Hakijat kertovat yllättävän mielellään kokemuksistaan, kun heiltä kysytään.
Miksi hakijakokemuksella on sitten väliä?
Hakijakokemus ei pääty rekrytointiin. Se jatkuu työntekijäkokemuksena tai vaihtoehtoisesti mielikuvana organisaatiosta. Hyvä kokemus saa hakijan hakemaan uudelleen, ja saa hänet suosittelemaan organisaatiota muille.
On myös hyvä muistaa, että roolit vaihtuvat. Tämän päivän hakija voi olla huomenna asiakas, yhteistyökumppani tai kollega. On myös mahdollista, että tapaatte taas rekrytoinnin parissa, mutta nyt eri puolella pöytää.
Hakijakokemus ei ratkaise vain sitä, kuka tulee valituksi, vaan sen, millainen muistijälki jokaiselle muulle jää.
Haluatko kuulla lisää?
Kerron lisää oivalluksistani HENRYn 28.5 järjestämässä 'Hakijakokemus on kuningas' webinaarissa, jossa tarkastelen hakijakokemusta pöydän molemmilta puolilta. Saat käytännön tietoa siitä, millaista on olla työnhakijana HR-alalla juuri nyt ja millaiset asiat hakijakokemuksessa oikeasti ratkaisevat.
Tiina Autio
Tiina Autio on HR- ja rekrytointityötä tehnyt työelämäintoilija ja työnhaun asiantuntija. Hän työskentelee tällä hetkellä työllisyysasiantuntijana ja kokee erityisen merkitykselliseksi sen, että saa auttaa muita löytämään paikkansa työelämässä.