02.04.2026
Perhemyönteisyys työelämässä alkaa ymmärryksestä
Työelämässä kohdataan jatkuvasti erilaisia elämäntilanteita. Uuden perheenjäsenen odotusaika on yksi niistä merkittävimmistä.
Odotusaika vaikuttaa sekä raskaana olevan että ei-raskaana olevan työntekijän arkeen. Uuden elämänvaiheen kysymykset ja fyysiset muutokset heijastuvat työkykyyn, työpäivien kulkuun ja siihen, miten tulevaa arkea suunnitellaan.
Kun odotusaika nähdään moniulotteisena tilanteena, sen merkityksestä työyhteisössä tulee myös ymmärrettävämpi ja luontevampi lähestyä.
Raskausaika näkyy arjessa monella tasolla
Raskaus tuo mukanaan fyysisiä ja psyykkisiä muutoksia, jotka vaikuttavat työpäivän kulkuun. Vaikutukset ovat yksilöllisiä, eivätkä tilanteet tai oireet toistu samanlaisina kaikilla.
Raskaana oleva työntekijä voi kokea esimerkiksi:
● voimakasta väsymystä
● keskittymisen vaihtelua
● pahoinvointia tai huimausta
● erilaisia kipuja, kuten liitos- ja selkäkipuja
● lisääntynyttä huolta omasta, kumppanin ja vauvan hyvinvoinnista
Nämä tekijät vaikuttavat siihen, miten työpäivä sujuu ja millaista tukea tarvitaan raskauden eri vaiheissa. Osa fyysisistä oireista on ennaltaehkäistävissä ja osaan ei voi vaikuttaa.
Työnantajan näkökulmasta hyvinvointia ja ennaltaehkäisyn mahdollisuuksia tukeva toiminta on kuitenkin aina kannattavaa. Se, että työnantaja mahdollistaa työn muokkausta raskaana olevan toiveita kuunnellen lisää tutkitustikin todennäköisyyttä työkyvyn säilyvyyteen raskauden edetessä.
Kun työntekijät odottavat, vaikka he eivät olisi fyysisesti raskaana
Kun perheeseen odotetaan lasta, huomio suuntautuu helposti siihen, jonka kehossa muutos tapahtuu. Samaan aikaan ei-raskaana oleva vanhempi käy läpi omaa valmistautumistaan, joka ei näy samalla tavalla ulospäin.
Odottavien vanhempien ajatukset liikkuvat tulevassa arjessa, omassa roolissa, ja siinä, miten työ, uratoiveet, parisuhde ja perhe sovitetaan yhteen. Käytännön kysymykset muuttuvat vähitellen päätöksiksi: miten järjestän työni, mitä voin luvata, missä kohtaa haluan olla enemmän läsnä kotona.
Työelämässä tämä valmistautumisvaihe voi jäädä huomiotta. Saatetaan olettaa, että kaikki jatkuu entiseen tapaan, kunnes tuleva vanhempi kertoo perhevapaiden ajankohdasta. Todellisuudessa odottavan vanhemman ajatukset voivat olla jo nykyhetken ja tulevaisuuden yhdistelmässä, myös työelämään suuntautuvien odotusten osalta. Esihenkilön taidot kohdata tilanne ilman oletuksia ja odottavan vanhemman ajatuksia kuunnellen voi edesauttaa välttämään jännitettä työn ja tulevan muutoksen välillä.
Jos tätä vaihetta ei tiedosteta ja kohdata, voi työntekijälle syntyä kokemus siitä, ettei oma rooli odotuksessa ole merkityksellinen, tai ettei työnantaja arvosta odottavaa vanhempaa työntekijänä. Tärkeässä elämänvaiheessa syntyneet kokemukset työnantajan suhtautumisesta piirtyvät tarkasti muistiin - niin hyvässä kuin pahassa.
Kuormitus ei aina välity heti
Odotusaikaan liittyvä kuormitus kehittyy vähitellen.
Työntekijä pyrkii hoitamaan työnsä hyvin, vaikka oma tai puolison vointi vaihtelee. Samalla esihenkilö voi pohtia, miten asia kannattaa ottaa puheeksi.
Arjessa tämä voi näkyä:
● jaksamisen heikkenemisenä
● työtehon laskuna
● lisääntyvinä poissaoloina
Työkykyä on helpompi tukea, kun esihenkilöllä on odotusajan kysymyksistä riittävä perusymmärrys, tilanne huomataan ja kohdataan riittävän varhain, ja esihenkilö omaa taidot sekä tietämyksen siitä, miten tukea odottavaa työntekijää.
Perhemyönteisyys tukee työn tekemistä ja näkyy arjessa
Perhemyönteisyys tukee työn tekemistä ja näkyy työyhteisön toimivuudessa työkykynä, sitoutumisena ja arjen sujuvuutena. Kun työntekijä kokee tulevansa huomioiduksi, työtehtäviin keskittymiselle syntyy enemmän tilaa.
Odotusaika yhtenä elämänvaiheena tekee näkyväksi sen, miten perhemyönteisyys konkretisoituu työyhteisön arjessa. Työyhteisön kyky kohdata arvostavasti erilaisia elämäntilanteita vahvistaa vuorovaikutusta, luottamusta ja yhteistä ymmärrystä. Tavalla, jolla työntekijä kohdataan hänen omassa tilanteessaan, on vaikutuksia pitkälle eteenpäin.
Perhemyönteisyys käy ilmi pienissäkin teoissa. Se voi tarkoittaa:
● joustavuutta työpäivissä
● mahdollisuutta keskustella jaksamisesta
● esihenkilön aitoa kiinnostusta työntekijän tilanteeseen
● selkeitä käytäntöjä elämäntilanteen tueksi
Odotusaika on paikka kehittää perhemyönteisyyttä
Monessa organisaatiossa tunnistetaan tarve kehittää perhemyönteisiä käytäntöjä, mutta arkeen vietävät keinot puuttuvat. Odotusaika tarjoaa mahdollisuuden vahvistaa luottamusta ilman suuria linjauksia, arjen teoilla. Kun toimintaa selkeytetään tässä vaiheessa, vaikutus ulottuu myös muihin elämäntilanteisiin. Samalla syntyy jaettu käsitys siitä, että työelämässä on tilaa erilaisille elämänhetkille.
Johanna Kaaretsalo ja Reija Selin
Blogin kirjoittajat Johanna Kaaretsalo ja Reija Selin ovat MeArjessa -palvelun perustajat.
MeArjessa-palvelu on kohdistettu odotusajan tarpeisiin viedä perhemyönteisyyttä käytäntöön. Se yhdistää ymmärrystä odotusajasta, työelämästä ja valmentavasta otteesta. Tavoitteena on tukea sekä työntekijää että työyhteisöä rakentamaan toimivampaa arkea odotusajan ympärille.
Johanna on kätilö (AMK), kehonhuollon ohjaaja, HolWe-yrityksen perustaja ja toimitusjohtaja. Hänellä on yli 15 vuoden kokemus perheiden ja työikäisten hyvinvoinnin tukemisesta.
Reija on työelämään suuntautunut coach (YTM, ICF ACC -sertifiointi) ja Luotua-yrityksen perustaja. Reijan erityisosaamiseen kuuluu valmentava esihenkilötyö, monitiimijohtaminen ja työelämään nivoutuva coaching.