04.12.2025
Johtajuus murroksessa: loppu vai uuden alku keskijohdolle?
Keskijohto on perinteisesti toiminut organisaatioiden selkärankana – strategian toteuttajana, toiminnan koordinoijana ja linkkinä ylimmän johdon sekä työntekijöiden välillä. Nykypäivän työelämän myllerryksessä on kuitenkin käynnissä murros, joka kyseenalaistaa keskijohdon roolin ja muuttaa johtajuuden luonnetta merkittävästi. Mihin tämä kehitys johtaa, ja tarvitsemmeko keskijohdon rooleja enää lainkaan?
Tekoäly ja tehokkuus muokkaavat organisaatiorakenteita
Muutosta vauhdittavat monet tekijät, joista tekoäly on varmasti yksi keskeisimmistä. Gartner ennustaa, että vuoteen 2026 mennessä peräti 20 prosenttia organisaatioista hyödyntää tekoälyä organisaatiorakenteen tasoittamiseen, mikä voi puolittaa keskijohdon roolien määrän. Tämä on valtava muutos, joka nostaa esiin kysymyksen: miksi organisaatiot karsivat keskijohdostaan?
Keskijohdon roolin muutokseen vaikuttavia tekijöitä:
Tehokkuus ja ketteryys: Organisaatiot haluavat reagoida nopeasti muuttuvaan maailmaan. Hierarkkiset rakenteet hidastavat päätöksentekoa, ja niiden purkaminen parantaa ketteryyttä.
Työntekijöiden voimaannuttaminen: Itseohjautuvat tiimit ja hajautettu päätöksenteko korostuvat, jolloin johtamisen painopiste siirtyy kontrolloinnista valmentamiseen.
Kustannustehokkuus: Vähemmän johtajia tarkoittaa pienempiä henkilöstökuluja ja resurssien tehokkaampaa kohdentamista suoraan asiakasarvon tuottamiseen.
Teknologian rooli: Deloitten selvityksen mukaan johtajat ovat aiemmin käyttäneet jopa lähes 40 prosenttia ajastaan hallinnollisiin "tulipalojen sammutteluun". Tekoäly ja automaatio hoitavat yhä useammin näitä tehtäviä ja keventävät merkittävästi keskijohtajien työtaakkaa, vapauttaen heidän aikaansa strategisempaan työhön.
Keskijohdon karsiminen ei ole täysin ongelmatonta. Esimerkiksi "varjojohtajien" nousu ja joissain tapauksissa lisääntynyt byrokratia ovat seurauksia siitä, ettei hallinnollisia tehtäviä ole onnistuttu korvaamaan riittävän tehokkaasti.
Johtajuuden uusi aika: valmentaminen, tunneäly ja päätöksenteon taito
Perinteinen johtajuus, joka keskittyi työn ohjeistamiseen ja valvontaan, ei enää vastaa monimutkaisen ja nopeasti muuttuvan työympäristön vaatimuksia. Johtaminen on muuttumassa ohjeistavasta toiminnasta ihmisten valmentamiseen, kehittämiseen ja inspiroimiseen.
Tekoäly voi automatisoida rutiininomaisia ja hallinnollisia tehtäviä, mutta inhimillisiä taitoja, kuten empatiaa, tukea ja ymmärrystä, se ei pysty korvaamaan. Näistä taidoista tulee entistäkin tärkeämpiä, kun taitojen elinkaari lyhenee ja jatkuvat muutokset vaativat joustavuutta.
Kaikkein tärkeimmäksi taidoksi nousee arviointikyky: kyky tehdä vaikeita päätöksiä epäselvissä tilanteissa hyödyntäen empatiaa ja mielikuvitusta. Arviointikyky auttaa tasapainottamaan organisaation vakautta ja ketteryyttä, tunnistamaan ja hyödyntämään ihmisten potentiaalia sekä vähentämään riskejä.
Vaikka keskijohdon määrää haluttaisiin vähentää, on selvää, että johtajuudella on merkittävä vaikutus työntekijöiden suorituskykyyn. Peräti 67 prosenttia työntekijöistä kokee, että heidän esihenkilönsä tietää parhaiten, mikä heitä motivoi – tällaiseen ei tekoäly pysty vastaamaan. Työelämän kompleksisuus, jatkuvat muutokset ja ihmisten sekä tekoälyn yhteistyö vaativat uudenlaista johtajuutta. Perinteinen johtajarooli ei enää riitä. Tulevaisuuden johtaja ei ole pelkästään auktoriteetti, vaan:
- Inspiroiva valmentaja
- Empaattinen ja tunneälykäs päätöksentekijä
- Strateginen resursoija, joka tunnistaa sekä ihmisten että teknologian mahdollisuudet
- Muutoksen toimeenpanija
Mikrokulttuurit ja johtajuuden uudistaminen tekoälyn aikakaudella
Organisaatiot voivat parantaa joustavuutta, tehokkuutta ja työntekijöiden voimaannuttamista omaksumalla mikrokulttuurit – pienemmät, itsenäiset yksiköt, jotka lisäävät joustavuutta ja tehokkuutta. Näissä yksiköissä johtajat voivat keskittyä entistä tehokkaammin ihmisten kehittämiseen, työn optimointiin ja ketteryyden edistämiseen. Tekoälyn hyödyntäminen mikrokulttuureissa tukee organisaation menestystä ja luo positiivisen työympäristön.
Muutos vaatii johtajuuden uudistamista kolmella keskeisellä alueella:
- Ihmisten kehittäminen, valmentaminen ja inspiroiminen: Johtajat tukevat ja valmentavat työntekijöitä, hyödyntävät tekoälyä suorituskyvyn analysoinnissa sekä vahvistavat avointa dialogia ja valmennustaitoja.
- Työn, resurssien ja ihmisten sekä koneiden välisen vuorovaikutuksen uudelleen suunnittelu: Tekoälyä käytetään ihmisten ja koneiden yhteistyön optimointiin, resurssien uudelleenorganisointiin sekä kokeilukulttuurin ja tekoälyosaamisen edistämiseen
- Ketteryyden, strategisen ongelmanratkaisun ja uudistuksen katalysoiminen: Johtajat toimivat muutoksen ja ketteryyden vauhdittajina, hajauttavat päätöksentekoa työntekijöitä voimaannuttaen ja kehittävät strategista arvostelukykyä.
Tehokasta ajankäyttöä uuteen rooliin
Miten johtajien tulisi sitten käyttää aikansa tehokkaimmin tässä uudessa roolissa?
- Keskity ihmisiin: Luo psykologisesti turvallinen työympäristö, jossa tiimit voivat kukoistaa, ja rakenna kulttuuri, jossa johtajat nähdään kasvun mahdollistajina.
- Tee tilaa innovoinnille: Poista esteitä, tue kokeilukulttuuria ja sovita järjestelmät ja käytännöt uuteen autonomian ja johtajuuden aikakauteen.
- Hyödynnä dataa ja teknologiaa: Tee päätöksiä faktojen pohjalta, älä pelkän intuition varassa.
- Ole lähellä asiakasta: Ymmärrä asiakkaan tarpeet ja tuo ne osaksi strategiaa.
- Kehitä itseäsi jatkuvasti: Tulevaisuuden johtajuus edellyttää oppimista, uteliaisuutta ja muutoskykyä.
Kohti parempaa tulevaisuutta
Johtajuus on siirtymässä perinteisestä hierarkkisesta mallista kohti valmentavaa roolia, jossa korostuvat inhimillisiä taidot ja arviointikyky. Tekoälyn ja teknologian kehittyminen muuttaa organisaatiorakenteita, vähentää keskijohdon roolia ja vapauttaa johtajat keskittymään strategiseen johtamiseen sekä ihmisten kehittämiseen.
Tulevaisuuden johtaja toimii inspiroivana valmentajana, empaattisena päätöksentekijänä ja muutoksen katalysaattorina, joka osaa yhdistää ihmisten ja teknologian vahvuudet. Organisaatioiden menestys edellyttää joustavuutta, mikrokulttuurien hyödyntämistä ja jatkuvaa oppimista, jotta voidaan vastata työelämän monimutkaisuuteen ja muutoksiin.
Uudistettu johtajuuden rooli vahvistaa työntekijöiden motivaatiota, parantaa suorituskykyä ja luo kilpailuetua tekoälyn aikakaudella. Näin organisaatiot voivat vastata paremmin uusiin haasteisiin, kuten jatkuvaan muutokseen, epävakauteen sekä ihmisten ja tekoälyn yhteistyöhön.
Tia-Maria Sonkkila & Teemu Kettunen, Deloitte Human Capital
-----
Tämä julkaisu on kahdeksas osa kuukausittaista julkaisusarjaa, jossa avaamme työn tulevaisuuden trendejä yksi kerrallaan tarkemmin, keskittyen tarjoamaan käytännön strategioita työntekijöiden suorituskyvyn, hyvinvoinnin ja organisaatioiden tulosten parantamiseksi muuttuvassa toimintaympäristössä.
Deloitten vuosittainen Human Capital Trends -raportti on ollut keskeinen resurssi henkilöstöstrategioiden luonnissa jo yli 13 vuoden ajan. Vuoden 2025 Human Capital Trends -raportti perustuu Deloitten tutkimukseen, jossa lähes 10 000 liiketoiminta- ja HR-johtajaa 93 maasta jakoivat näkemyksiään työn tulevaisuudesta kyselyn avulla. Kyselyn lisäksi tutkimuksessa haastateltiin yli 25 ylemmän liiketoimintajohdon edustajaa.