09.06.2025
Kestävää kasvua systeemiälykkäästi verkostossa
Teollisen kehityksen viimeisin suuntaus, Teollisuus 5.0, siirtää painopistettä entistä vahvemmin kestävää kehitystä, resilienssiä ja inhimillistä hyvinvointia korostavaan suuntaan (European Commision 2021). Tässä muutoksessa onnistuminen edellyttää kykyä ymmärtää kompleksisuutta ja ajatella systeemisesti.
Esa Saarisen ja Raimo Hämäläisen (2004) kehittämä systeemiälyviitekehys on yksi tapa lisätä ymmärrystä ihmisten muodostamien systeemien toiminnasta. Systeemiälyllä viitataan ajattelu- ja toimintamalleihin sekä asenteisiin, joiden myötä ihmisten välisestä yhteydestä voi syntyä jotain ainutlaatuista, joka on enemmän kuin mihin toimijat yksilöinä pystyisivät. (Saarinen & Hämäläinen 2007). Systeemiälykkyydellä tarkoitetaan ihmisiin sisäänrakennettua kyvykkyyttä, joka mahdollistaa kokonaisuuksissa onnistumista. Systeemiälykkäästi ajatteleva henkilö osaa havainnoida toimintaympäristöään kokonaisvaltaisesti, huomioida ajattelussaan useita näkökulmia ja toimia toisten ihmisten kanssa vuorovaikutuksessa tehden tietoisesti systeemiälykkäitä valintoja. Systeemiälykkäällä ihmisellä on siis halua ja kykyä ymmärtää mikä edistää systeemin toimintaa ja ymmärryksen avulla säätää omaa käyttäytymistään systeemin toimivuutta paremmin palvelevaksi.
Systeemiälytarkastelua voi tehdä yksilötason lisäksi myös organisaatio- ja verkostotasolla. Menestyminen edellyttää yhdessä tekemistä ja luo tarvetta lisääntyneelle systeemitietoisuudelle sekä älykkäälle käyttäytymiselle. Systeemiälykkyys vahvistaa ihmistenvälisyyttä ympäristöissä ja tilanteissa, jotka liittyvät vuorovaikutukseen, yhteiskehittämiseen ja moniulotteiseen vastavuoroiseen vaikuttamiseen. Kuten muutakin älykkyyttä, myös systeemiälykkyyttä on mahdollista kehittää (Hämäläinen et al. 2014). Kehittämisen haaste on pysähtyä ja pystyä tietoisesti tunnistamaan erilaisia systeemejä, ymmärtämään niiden erityislaatuisuutta ja virittäytymään niihin tietoisesti sekä tarkoituksenmukaisesti, mukauttaen samalla omaa ajattelua ja toimintaa asetelmasta toiseen siirryttäessä.
Verkosto on liiketoiminnan toteuttamisen perusmuoto. Verkostossa yritykset ja yksilöt kytkeytyvät toisiinsa yhteistyön ja aktiivisen vuorovaikutuksen kautta. Parhaimmillaan liiketoiminnassa yhteistyöllä saadaan aikaiseksi merkittävästi parempia tuloksia merkittävästi nopeammin. Löydetään uusia toimivia ja kestävämpiä ratkaisuja asiakkaiden ja toimintaympäristön tarpeisiin. Verkostossa on läsnä kilpailu ja yhteistyö yhtä aikaa. Jo vuonna 1988 Jarillo totesi: ”Tosi asiassa, yhteistyösuhteet voivat olla merkittävä yrityksen kilpailukyvyn lähde.” Verkostot ja yhteistyö eivät siis ole uusi asia liiketoiminnan kehittämisessä. Silti verkostojen ja yhteistyön tietoinen ja systemaattinen käyttöönotto on usein vaiheessa.
Kestävä kasvu edellyttää innovaatioita. Innovaatio voi olla uusi tai merkittävästi parannettu tuote tai prosessi, joka on tuotu markkinoille tai otettu käyttöön. Tutkimusten mukaan innovaatiotoiminta kukoistaa olosuhteissa, joissa asiantuntijat, joilla on erilaista ja toisiaan täydentävää osaamista, ovat vuorovaikutuksessa keskenään ja vaihtavat tietoa yhteisen tavoitteen äärellä. Eri asiantuntijoiden välinen tiedonvaihto ja yhteensovittaminen vaatii jatkuvaa rajojen ylittämistä; toimintojen rajojen, yritysten rajojen ja toimialarajojen ylittämistä. Rohkea rajojen ylittäminen ja toimiva yhteistyö avaavat uusia mahdollisuuksia kestävälle kasvulle. (Kravčenko, 2023)
Kestävää kasvua systeemiälykkäästi verkostossa -projektissa tarkastelemme teollisten pk-yritysten verkostoja ja yhteistyötä. Samalla tutkimme, miten systeemiäly käytännössä edistää yrityksen suorituskykyä ja henkilöstön hyvinvointia (Jumisko-Pyykkö, Törmänen, Vänni, Hämäläinen & Saarinen, 2022). Projektissa pysähdymme yhdessä tarkastelemaan verkostojen ja yhteistyön mahdollisuuksia systeemiälyn näkökulmasta. Yrityksissä toteutetut ryhmähaastattelut ovat vahvistaneet verkostojen ja yhteistyön tärkeyttä ja potentiaalia kestävän kasvun edistäjinä:
”Verkostossa toimiminen on ainoa mahdollisuus selviytyä”.
”Meidän pitäisi pystyä johtamaan verkostoa paljon paremmin kuin mitä me nykyisin tehdään.”
”… vaikka he ovatkin tavallaan meidän kilpailijamme, mutta kyllä me sillä tavalla yhteistyötä tehdään.”
Projektissa on mukana 15 yritystä: Black Bruin Oy, Flender Finland Oy, Fluidhouse Oy, JR-Tools Oy, Ka-Mu Oy, Kespet Oy, Kivi CNC-Machinery Oy, Kytola Instruments Oy, LH Lift Oy, Metallisorvaamo Pitkänen Oy, Pematic Oy, Tana Oy, TMK Machinery Oy, Valmet Oyj ja Valtra Oy Ab.
EU:n osarahoittama Kestävää kasvua systeemiälykkäästi verkostossa –projekti toteutetaan ajalla 1.11.2024-30.4.2026: Kestävää kasvua systeemiälykkäästi verkostossa | Jamk
Sanna Nieminen (yliopettaja, TkT) toimii Jyväskylän ammattikorkeakoulun Uudistuvan teollisuuden instituutissa hankintojen johtamisen ja liiketoimintaverkostojen asiantuntijana.
Kirsi Kemell (lehtori, KTM, HM) toimii johtamisen asiantuntijana Jyväskylän ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikössä.
Lähteet
European Commission: Directorate-General for Research and Innovation, Renda, A., Schwaag Serger, S., Tataj, D., Morlet, A., Isaksson, D., Martins, F., Mir Roca, M., Hidalgo, C., Huang, A., Dixson-Declève, S., Balland, P.-A., Bria, F., Charveriat, C., Dunlop, K., & Giovannini, E. (2021). Industry 5.0, a transformative vision for Europe : governing systemic transformations towards a sustainable industry. Publications Office of the European Union. https://data.europa.eu/doi/10.2777/17322
Hämäläinen, R. P., Jones, R. & Saarinen, E. (2014). Being Better better. Living with Systems Intelligence. Helsinki: Nord Print.
Jarillo, J.C. (1988). On strategic networks. Strategic Management Journal, 9 (1) 31-41
Jumisko-Pyykkö, S., Törmänen, J., Vänni, K., Hämäläinen, R. P. & Saarinen, E. (2022). Systems intelligence, perceived performance and wellbeing, Human Factors, Business Management And Society, Vol. 56, pp. 55-63.
Kravčenko, D. (2023). Towards processual understanding of knowledge boundaries: an ethnographic examination of how professionals (mis-) align, compete, and collaborate. Journal of Workplace Learning, 35(3), 265-287.
Saarinen, E. & Hämäläinen, R.P. (2004). Systems Intelligence: Connecting engineering thinking with human sensitivity. In E. Saarinen & Hämäläinen, R.P. (Eds), Systems Intelligence – Discovering a Hidden Competence in Human Action and Organizational Life, pp. 1–29.
Saarinen, E. & Hämäläinen, R.P. (2007). Systems Intelligent Leadership. In R. P. Hämäläinen & E. Saarinen (Eds), Systems Intelligence in Leadership and Everyday Life. Systems Analysis Laboratory, Helsinki University of Technology, Espoo.