02.06.2025
HR:n avainrooli kestävyysraportoinnissa
Kestävyyteen liittyvä sääntely-ympäristö on tällä hetkellä voimakkaassa muutostilassa. EU on edelleen globaalisti kunnianhimoinen toimija kestävän kehityksen tavoitteiden suhteen. Kuitenkin nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa etusijalla on yritysten toimintaympäristön yksinkertaistaminen ja sääntelyn purkaminen Euroopan kilpailukyvyn varmistamiseksi.
Sääntelyn purkaminen toteutetaan pääasiassa niin kutsuttujen Omnibus-pakettien avulla. Näissä paketeissa ehdotetaan muutoksia useisiin lakeihin yhtenä kokonaisuutena. Ensimmäinen Omnibus-paketti julkaistiin vuoden 2025 alussa. Se sisältää muutosehdotuksia muun muassa kestävyysraportointidirektiiviin (CSRD), yritysvastuudirektiiviin (CSDDD), taksonomia-asetukseen ja EU:n hiilirajamekanismiin (CBAM).
Viime vuonna monet yritykset julkaisivat ensimmäiset kestävyysraportointidirektiivin mukaiset kestävyysraporttinsa. Toiset valmistautuivat tuleviin raportointivelvoitteisiin esimerkiksi määrittelemällä raportoitavia teemoja kaksoisolennaisuusanalyysien avulla.
3.4.2025 järjestetyssä webinaarissa "HR:n avainrooli CSRD-raportoinnissa – näin onnistut S1-tiedonkeruussa" käsiteltiin kestävyysraportoinnin ajankohtaisia teemoja erityisesti HR-toiminnon näkökulmasta. Keskiössä oli CSRD:n omaan työvoimaan liittyvä S1-standardi.
HR:n kaksoisrooli raportoinnissa: tiedon tuottaja ja hyödyntäjä
HR:n rooli kestävyysraportoinnissa on keskeinen erityisesti yrityksen henkilöstöä koskevien tietojen osalta. HR toimii raportoinnissa sekä tiedon tuottajana että sen hyödyntäjänä. ESRS-standardien joukossa juuri ESRS S1 (Oma työvoima) koskee HR:ää eniten, ja tämä standardi nousee suurimmassa osassa yrityksiä olennaisten teemojen joukkoon. HR tuottaa ja analysoi tietoa muun muassa työhyvinvoinnista, palkoista, koulutuksesta, tasa-arvosta sekä työturvallisuudesta.
On tärkeää, ettei työ jää pelkästään raportoinnin tasolle. Kerättyä tietoa voidaan hyödyntää laajasti esimerkiksi henkilöstön koulutussuunnitelmissa, riskienhallinnassa ja monimuotoisuuden edistämisessä. HR:n olisi hyvä osallistua tiiviisti raportointiprojektiin jo olennaisuuden määrittelyn vaiheeseen, jotta tärkeät keskustelut ja näkemykset tulevat huomioiduksi koko organisaation tasolla.
Vaikka ESRS S1:n teemat ovat monille HR-ammattilaisille entuudestaan tuttuja, tuo CSRD:n mukainen raportointi tiedon mitattavuuteen ja läpinäkyvyyteen uusia näkökulmia ja vaatimuksia. CSRD-raportointi vaatii sekä määrällistä että laadullista kuvausta: pelkkien lukujen lisäksi on kerrottava selkeästi toimenpiteistä, tavoitteista ja kehityssuunnasta. Työolot, yhdenvertaisuus, työterveys, työn ja vapaa-ajan tasapaino, osaamisen kehittäminen sekä palkkaukseen liittyvät asiat nousevat ehkä ensimmäistä kertaa yrityksessä ulkopuolisen tahon toimesta todennettavaksi dataksi.
ISO 45001 standardi tukena CSRD-raportoinnissa
Useilla yrityksillä on jo käytössään ISO 45001 -standardin mukainen työterveyden ja -turvallisuuden johtamisjärjestelmä, joka sisältää monia CSRD:n S1-standardin kanssa yhteneväisiä teemoja. Webinaarissa pureuduimme ISO 45001 sekä ESRS S1 liittymäpintoihin. Hyödyntämällä olemassa olevia prosesseja HR voi säästää aikaa ja parantaa raportoinnin laatua.
PK-yritysten erityistarpeisiin vastaaminen VSME-standardin avulla
Vaikka kaikki yritykset eivät ole CSRD:n piirissä, monet kohtaavat vastuullisuusvaatimukset omien asiakkaidensa kautta. CSRD:n rinnalle syntyi vuoden 2024 lopussa vapaaehtoinen PK-sektorille suunnattu VSME-standardi, joka on linjassa CSRD:n kanssa ja auttaa PK-yrityksiä vastaamaan asiakkaidensa kasvaviin vastuullisuusvaatimuksiin. VSME-standardi tarjoaa tällöin PK-yrityksille käytännöllisen ja yksinkertaisen tavan lähteä liikkeelle kestävyysraportoinnissa.
Jatkuva kehitys raportoinnin kulmakivenä
Vaikka varsinkin alussa kestävyysraportointi voi tuntua yksittäiseltä ponnistukselta, raportoinnin ei pitäisi olla kertaluontoinen suoritus vaan jatkuvan kehittämisen prosessi.
HR voi omalla työllään varmistaa raportoinnin laadun esimerkiksi varmistamalla selkeät vastuut tiedonkeruulle, integroimalla raportoinnin prosesseihin, asettamalla tavoitteita yhdessä liiketoimintajohdon kanssa ja hyödyntämällä raportoitua tietoa aktiivisesti sisäisessä kehitystyössä ja viestinnässä. Lopputuloksena pitäisi olla valmiin raportin lisäksi aitoja oivalluksia sekä merkityksellistä tietoa organisaation toiminnan kehittämiseen.
Rosa Degerman, vastuullisuusasiantuntija, Bureau Veritas