28.05.2025
Laki velvoittaa, työelämä vaatii – miksi vuorovaikutustaidot ovat nyt kovaa valuuttaa
Lukiessani aamun Hesaria 25.5.2025 huomioni kiinnittyi juttuun "Mitä ihmettä amikselle tehtiin?”. Artikkeli käsitteli kriittiseen sävyyn vuonna 2017 tehtyä ammatillisen peruskoulutuksen uudistusta. Julkisuudessa muutostarpeen perusteluina esitettiin opintojen parempi työelämälähtöisyys sekä pyrkimys lyhyempiin valmistumisaikoihin. Käytännössä uudistuksella tavoiteltiin 190 miljoonan kustannussäästöjä poistamalla oppisisällöistä yleissivistävät osuudet ja tarjoamalla oppilaille mahdollisuus edetä opintopoluillaan täysin itsenäisesti omaan tahtiin.
Opetuksen katve jää työnantajien harteille
Moni vastavalmistunut kohtaa työpaikkailmoituksissa tutun toiveen: “Etsimme tiimipelaajaa, jolla on vahvat vuorovaikutustaidot.” Työelämään siirtyviltä odotetaan taitoja, joita he eivät välttämättä ole opintojensa aikana saaneet harjoitella suunnitelmallisesti ja ohjatusti. HR-työpöydän takaa katsottuna tämä tarkoittaa usein sitä, että jatkossa perehdytystä tarvitaan todennäköisesti enemmän, mentorointiin on varattava enemmän aikaa, ja työn arjessa tarvitaan enemmän kärsivällisyyttä – mikä puolestaan voi kasvattaa myös kustannuksia.
Aamukahvin äärellä jäin miettimään työelämää, vuorovaikutuksen merkitystä ja ammatillista koulutusta näkökulmasta, johon en ollut kiinnittänyt aiemmin huomiota. Moni asia työelämässä perustuu vuorovaikutukseen, mutta missä määrin asiaa on pyritty ohjaamaan lainsäädännön kautta? Vai onko pyritty mitenkään?
Kun aloin selvittää asiaa lähemmin, yllätyin siitä, miten konkreettisesti vuorovaikutus nousee esiin yksittäisissä lainkohdissa. Nämä kolme näkökulmaa jäivät erityisesti mieleen.
1. Työturvallisuuslaki ottaa vuorovaikutuksen vakavasti
Kesällä 2023 työturvallisuuslain uudistus toi mukanaan olennaisen muutoksen. Sen myötä työnantaja on nyt velvoitettu huomioimaan myös työyhteisön sosiaalisen toimivuuden osana työturvallisuutta. Käytännössä tämä tarkoittaa, että vuorovaikutuksen laatu, psykososiaaliset kuormitustekijät ja työilmapiiri nostettiin fyysisten turvallisuusriskien rinnalle.
Olemme varmasti kaikki tahoillamme huomanneet, miten paljon stressi lisääntyy, kun viestintä tökkii tai työilmapiiri on kireä. Laki tunnistaa nyt sen, mitä käytännössä olemme jo tienneet kauan: huono vuorovaikutus lisää merkittävästi yksilön psykososiaalista kuormitusta.
2. Vuorovaikutustaidot vaikuttavat palkkaukseen
Tämä oli ehkä suurin yllätys. Työehtosopimusten vaativuusluokitukset voivat suoraan ottaa huomioon tehtävän edellyttämät vuorovaikutustaidot. Esimerkiksi teknologiateollisuudessa käytettävä METTOVA-mittari arvioi työn vaativuutta sen mukaan, kuinka laajoja ja syvällisiä opastamisen, neuvonnan, motivoinnin sekä neuvottelu- ja yhteistyötaitojen vaatimukset ovat tehtävässä.
Tämä tarkoittaa sitä, että hyvät vuorovaikutustaidot voivat vaikuttaa palkkaukseen työehtosopimuksen kautta. Taidot eivät ole enää vain "mukavaa lisää", vaan konkreettinen kilpailuetu palkkaneuvotteluissa.
3. Laki määrittelee vuorovaikutuksen osaksi ammattitaitoa
Kolmas havainto koskee ammattikoulutusta, josta tämä ajatuskulku sai alkunsa. Laki ammatillisesta koulutuksesta linjaa selvästi: vuorovaikutustaidot kuuluvat kaikille aloille yhteisiin tutkinnon osiin. Toisin sanoen et voi olla täysipainoinen ammattilainen ilman vuorovaikutusosaamista.
Tässä valossa vuoden 2017 ammattikoulu-uudistus asettuu ristiriitaiseen asemaan. Kun laki edellyttää vuorovaikutustaitoja, mutta koulutusjärjestelmä ei enää tue niiden harjoittelua kuten ennen, herää perusteltu kysymys: kuka paikkaa tämän puutteen? Jääkö vastuu työnantajille – ja onko tämä reilua työelämälle tai nuorille itselleen?
Mitä tämä meille tarkoittaa?
Työelämä on muuttumassa tavalla, jota emme ehkä vielä täysin ymmärrä. Teknologia hoitaa yhä enemmän rutiinitehtäviä, mutta vuorovaikutuksen merkitys kasvaa. Samaan aikaan koulutus tuottaa työntekijöitä, joilla ei välttämättä ole samoja valmiuksia vuorovaikutukseen kuten ennen.
Tilanteen ei voida väittää olevan kenenkään syytä, mutta siitä voi muodostua haaste meille kaikille. Siksi vuorovaikutukseen kannattaa panostaa nyt vakavammin kuin koskaan ennen. Se ei ole pehmeä taito, vaan kovaa valuuttaa – kirjaimellisesti.
Markku Lahtinen, Ahaa Vision Oy
Linkkejä: