30.04.2025
Tekoäly rekrytoinnissa - Oikeassa paikassa hyvä renki, väärässä paikassa huono isäntä
Tekoäly on tullut nopeasti osaksi rekrytoinnin eri vaiheita. Generatiivista tekoälyä hyödynnetään esimerkiksi työpaikkailmoitusten luomisessa, potentiaalisten työnhakijoiden etsinnässä, hakijaviestinnässä sekä hakijoiden arvioinnissa. Tekoäly tukeekin rekrytointia suorasti ja epäsuorasti työnhakijoiden houkuttelusta ja etsinnästä aina valintaan asti.
Rekrytointia tukevat tekoälytyökalut kehittyvät nopeasti. Tekoälyominaisuuksia lisätään olemassa oleviin työkaluihin, ja markkinoille tulevat ratkaisut tarjoavat uudenlaisia mahdollisuuksia tekoälyavusteiseen rekrytointiin. Ääripään esimerkkinä hiljattain on esitelty itsenäisesti toimivia tekoälyagentteja, jotka pystyvät suorittamaan päätöksentekoa vaativia tehtäviä ilman ihmisen ohjausta. Tällaisten agenttien mahdollisena käyttötapana on nostettu esiin esimerkiksi automaattinen työhakemusten käsittely.
Oikein käytettynä tekoälytyökaluilla voidaan tavoittaa aiempaa laajempi joukko osaajia ja yhdenmukaistaa rekrytointiprosessin vaiheisiin liittyvää arviointia. Nämä hyödyt eivät kuitenkaan ole itsestäänselvyyksiä, sillä ihmisten tapaan esimerkiksi generatiivinen tekoäly on herkkä pienille muutoksille sille esitetyissä ohjeissa. Rekrytoijan onkin hyvä pitää mielessä tekoälyn heikkoudet ja pohtia, millä osa-alueilla tekoälystä on eniten hyötyä rekrytointiprosessin aikana. Generatiivisen tekoälyn vahvuudet voivatkin olla suoran arvioinnin sijaan esimerkiksi hakijaviestinnän personoinnissa, mahdollisesti syrjivän tekstin tunnistamisessa ja luovien yhteenvetojen teossa.
Vallitsevan tekoälyinnostuksen keskellä rekrytointi nähdään monissa organisaatioissa lupaavana alueena, jolla uusi teknologia voi nopeuttaa prosesseja ja parantaa tehokkuutta. Tässä piilee kuitenkin solutionismin vaara: saatamme pyrkiä ratkaisemaan digitaalisesti ongelmaa, jota ei välttämättä edes ole olemassa, tai johon digitaalinen lähestymistapa ei ole paras mahdollinen vaihtoehto. Pahimmillaan uusi digitaalinen työkalu lisää rekrytoijalle juuri sitä rutiinityötä, josta digitalisaatiolla yritettiin alunperin päästä eroon. Esimerkiksi generatiivisen tekoälyn käyttöön liittyy keskeisesti niin kutsuttu “promptaaminen”, joka on nykytyökaluilla aikaa vievä ja opettelua vaativa taito. Riskinä on myös, että sopeutuessamme tekoälytyökalujen ominaisuuksien ympärille siirrämme luovan ja monille mielekkään työn tekoälyn hoidettavaksi, samalla kun ihmisille muodostuu uusia mekaanisia työvaiheita.
Generatiivisen tekoälyn yleistyessä huomiota tulisi kiinnittää entistä tarkemmin vastuukysymyksiin ja päätöksenteon läpinäkyvyyteen. EU:n tuoreen tekoälylainsäädännön mukaan rekrytointi luokitellaan korkean riskin toiminnaksi, koska rekrytoinnissa tehdyillä päätöksillä on suora vaikutus yksilöiden työllistymismahdollisuuksiin ja perusoikeuksiin. Tekoälyn hyödyntämistä onkin tarkasteltava erityisen kriittisesti ja vastuullisesti. Yksittäisten rekrytointivaiheiden digitalisointi, kuten uusien osaajien etsiminen tekoälyn avulla, voi vaikuttaa kokonaisvaltaisesti prosessin muihin vaiheisiin sekä ihmisten ja teknologian väliseen työnjakoon. Esimerkiksi tekoälyn käyttöönotto potentiaalisten työnhakijoiden etsimisessä voi vaikuttaa laajasti prosessin muihin vaiheisiin sekä muuttaa ihmisten ja teknologian välistä työnjakoa. On myös varmistettava, että rekrytointiprosessi pysyy reiluna myös sellaisille hakijoille, jotka eivät hyödynnä uusimpia teknologisia ratkaisuja. Lopulta herää myös kysymyksiä vastuusta: kuka vastaa, jos tekoälyavusteisessa rekrytoinnissa havaitaan syrjintää? Voiko rekrytoija kantaa vastuuta tekoälyavusteisesta rekrytointiprosessista, jos hänellä ei ole mahdollisuutta arvioida tekoälyn toimintalogiikkaa?
Vaikka tekoälyn hyödyntämiseen rekrytoinnissa liittyy epävarmuutta ja monimutkaisia haasteita, ne ovat suurelta osin ratkaistavissa. Huolellisella valvonnalla, jatkuvalla koulutuksella ja ottamalla työnhakijat aktiivisesti mukaan voidaan luoda toimintaympäristö, jossa tekoäly on luotettava ja hyödyllinen kumppani. Tällöin tekoälyä ei tarvitse pelätä tai hylätä, vaan sitä voidaan käyttää vastuullisesti ja oikeudenmukaisesti ihmisen päätöksenteon tukena.
Tervetuloa kuuntelemaan aiheesta lisää webinaariin “Tekoäly ja reilu rekrytointi”, 22.5.2025 klo 9.00–10.30. Duunitorin asiantuntija Lotta Viljamaan sekä Reilu Rekrytointi -hankkeessa mukana olevat tutkijat Sami Koivusen ja Matti Laukkarisen ruotivat tuoreimpia tekoälyominaisuuksia, niihin liittyviä sudenkuoppia ja AI‑lainsäädännön vaikutuksia käytännön työhön.
Sami Koivunen, Matti Laukkarinen ja Heidi Lehtovaara