09.02.2023
Työnantajalta ja työyhteisöltä saatu tuki ovat surevalle merkityksellisiä
Vuosittain kymmenetuhannet työikäiset menettävät läheisensä. Menetykset voivat tulla täysin yllättäen tai esimerkiksi pitkän sairauden päätteeksi. Suru koskettaa myös työyhteisöjä. Työntekijät menettävät läheisiään tai työyhteisön jäsen voi menehtyä. Menetys ja suru vaikuttavat ihmisiin monin tavoin. Varsinkin oman perheenjäsenen kuolema on kriisitilanne, joka vaikuttaa voimakkaasti surevan työntekijän arkeen ja toimintakykyyn. Työ, sen kautta tulevat sosiaaliset suhteet ja työpaikalla vietetty aika ovat iso osa työssäkäyvän elämää. Läheisensä menettäneelle onkin suuri merkitys sillä, miten hänet kohdataan työyhteisössä menetyksen jälkeen, miten poissaoloon ja työhönpaluuseen liittyvät asiat hoidetaan ja miten surevan työssä jaksamista tuetaan.
Surevan kohtaamiseen voi varautua
Usein tieto työyhteisön jäsentä kohdanneesta menetyksestä tulee yllättäen. Tilanteen helpottamiseksi työyhteisöissä voidaan etukäteen varautua työntekijöitä kohtaaviin kriisitilanteisiin, esimerkiksi perheenjäsenen kuolemaan. Suunnitelmaan on hyvä kirjata esimerkiksi, kuka vastaa siitä, että surunvalittelut hoidetaan, mitä asioita tulee sopia ennen työhönpaluuta ja mitä tukea surevalle on tarjolla.
Tärkeää on kysyä surevalta itseltään, miten hän toivoo toimittavan ja kunnioittaa hänen toiveitaan. Työntekijän tulee itse saada päättää esimerkiksi, mitä asiasta kerrotaan työyhteisössä ja kenelle kerrotaan. Sureva voi haluta myös ohjeistaa, miten toivoo asiasta keskusteltavan, kun hän palaa töihin. Joku haluaa avointa keskustelua tapahtuneesta, toinen taas haluaa pitää menetyksensä yksityisasiana. Näitä toiveita tulee kunnioittaa.
Esihenkilö on keskeisessä asemassa ja hänen tehtävänään on yhteydenpito työntekijään ja hänen toiveidensa välittäminen työyhteisön jäsenille. Esihenkilön on pidettävä huolta myös muiden työyhteisön jäsenten jaksamisesta. Suru voi nostaa tunteet pintaan työyhteisössä laajemminkin ja niitä voi olla tarpeen käsitellä.
Sairauslomaa voi tarvita heti tai vuoden päästä
Läheisensä menettänyt tarvitsee yleensä sairauslomaa. Sairausloman tarve on yksilöllistä ja riippuu paljon myös siitä, millaista työtä sureva tekee. Toiset haluavat palata töihin nopeasti menetyksen jälkeen ja kokevat, että työ on ”henkireikä” surun keskellä. Toiset taas eivät voi ajatellakaan töihin paluuta ja pitkä sairausloma on edellytys sille, että työkyky palautuu. Voi käydä myös niin, että menetyksen kokenut palaa töihin pian menetyksen jälkeen, mutta huomaakin töihin palattuaan, ettei jaksakaan vielä olla töissä.
Sairauslomaa myönnetään hyvin vaihtelevasti ja sairausloman perusteeksi vaadittavat diagnoosit ovat surevien kannalta haasteellisia. Suru ei ole sairaus, mutta esimerkiksi lapsensa tai puolisonsa menettänyt on harvoin työkykyinen nopeasti menetyksen jälkeen. Nykytilanteessa sairausloman perusteeksi kirjoitetaan erilaisia mielenterveyteen liittyviä diagnooseja, jotka voivat jatkossa hankaloittaa surevan elämää. Tähän kaivattaisiinkin toisenlaista ratkaisua. Sairausloman tarve voi tulla monille myös myöhemmin. Voimavarat voivat loppua vaikkapa puolen vuoden tai vuoden jälkeen menetyksestä.
Konkreettisia keinoja tukea työhönpaluuta
Yhteydenpito sairausloman aikana voi helpottaa surevan työhönpaluuta. Työhönpaluuseen sairausloman jälkeen on hyvä valmistautua ja keskustella siitä menetyksen kokeneen kanssa. Keskustelussa voi pohtia esimerkiksi tarvitaanko työaikaan joustoa tai työtehtäviin joitakin järjestelyitä, jotka helpottaisivat työhönpaluuta. Jos sureva ei koe jaksavansa vielä kokoaikatyötä, mahdollisuus osa-aikatyöhön voi edesauttaa työhönpaluuta. Työaikajoustoa voidaan tarvita jaksamisen tukemisen lisäksi myös käytännön syistä. Lapsiperheessä toisen vanhemman kuolema tuo haasteita arkeen, kun yksinhuoltajana on pohdittava lasten hoitojärjestelyt ja arjen vastuut uudestaan.
Keskustelussa kannattaa käydä myös läpi, millaista tukea työhön on tarjolla. Surevan luvalla työterveys voi olla mukana jo työhönpaluukeskustelussa, ja työterveyden tarjoama tuki on aina hyvä tuoda esille. Myös muista tukitahoista, esimerkiksi Surujärjestöjen tuesta kannattaa kertoa. Työhönpaluuta ja työssä jaksamista on hyvä myös seurata esimerkiksi säännöllisillä keskusteluilla esihenkilön kanssa. Keskustelujen kautta voidaan seurata tukitoimien sopivuutta ja riittävyyttä ja muuttaa niitä tarpeen mukaan. Vaikka sureva ei toivoisikaan tukea heti alussa, kannattaa esihenkilön kysyä asiasta säännöllisesti uudelleen, sillä surevan tarpeet voivat muuttua pitkänkin ajan jälkeen. Sovitut järjestelyt ja tukitoimet on suositeltavaa kirjata, jolloin niihin on helppo palata.
Hyvä kohtaaminen tukee surevan työkykyä
Oikein ajoitetut toimenpiteet surevan työntekijän tukemisessa vaikuttavat myönteisesti surevan työkykyyn ja työssäjaksamiseen. Surujärjestöt ja Fambition tekivät vuonna 2019 kyselyn läheisensä menettäneille Surujärjestöjen jäsenille liittyen työelämäasioihin. Sen mukaan työnantajan rooli surevan töihin palaamisessa on erittäin merkityksellinen ja toimet, joita työnantaja tai esihenkilö siihen liittyen tekevät vaikuttavat olennaisesti surevan työkykyyn. Henkilökohtaisten kriisien huomioiminen ja hyvä tuki vaikeassa tilanteessa oleville työntekijöille johtaa parempaan työhyvinvointiin ja lisäävät vastuullista työnantajamielikuvaa.
Myös työtovereiden suhtautuminen ja heiltä saatu ymmärrys sekä tuki ovat tärkeitä sen kannalta, miten sureva jaksaa työssä. Työkavereilta saatu tuki voi olla tärkeä voimavara ja toisaalta välttelevä tai ymmärtämätön suhtautuminen kuormittaa surevaa lisää ennestään kuormittavassa tilanteessa.
Ymmärrä surua – ymmärrä surevaa
Olennaista on ymmärtää surua ja sen vaikutusta surevaan. Suru ei ole jotakin, joka ratkaistaan ja hoidetaan pois päiväjärjestyksestä. Se on pikemmin jotakin, jonka kanssa eletään. Menetys kulkee jollakin tapaa mukana halki elämän. Suru voi aktivoitua tiettyinä ajankohtina ja elämänvaiheissa voimakkaana pitkänkin ajan kuluttua. Edellä mainitun kyselyn perusteella surevat toivovatkin, ettei tuki päättyisi liian lyhyeen, vaan suru huomioitaisiin vuosien jälkeenkin.
Lue lisää: Sureva työyhteisössä.
Lisää aiheesta myös HENRYn aamuwebinaarissa 16.3. klo 9:00-10:00 - ilmoittaudu mukaan!
Sirpa Mynttinen
Asiantuntija
Surevan kohtaaminen -toiminta