31.03.2020
Kilpaurheilun ja organisaatioelämän välisellä sillalla
Urheilu ja 10-ottelu ovat olleet minulle elämänkoulu, oppimisen konteksti ja työelämään valmistava korkeakoulu.
Ohjauduin urheilun pariin 1970-luvulla, seuraavalla vuosikymmenellä lajiksi muotoutui 10-ottelu, ja sain ensimmäisen henkilökohtaisen valmentajani. Maajoukkue, SM-mitalit ja ammattimainen harjoittelu olivat 1990-luvulla urheilullisen elämäni merkkipaaluja. Loukkaantumisiin 90-luvun lopulla päättynyt urheilu-ura vapautti energiaa opintojen ja perheen kautta uudenlaiseen elämänvaiheeseen: tavoitteellisille tutkimusmatkoille monimuotoisiin työyhteisöihin.
Nyt takana on 20 vuotta työskentelyä erilaisissa organisaatioissa 13:lla erilaisella työnimikkeellä. On ollut kiintoisaa ja opettavaista huomata samankaltaisuuksia ja eroja tavoitteellisen urheilu-uran ja työorganisaatioiden kehittämisen välillä. Koen, että oma työskentelyotteeni on ollut pohjimmiltaan samanlaista niin urheilijana, valmentajana, henkilöstöjohtajana kuin liiketoimintajohtajanakin. Näistä kokemuksista ja havainnoista olen kirjoittanut. Kaikesta tästä syntyi kirja: ELÄMÄNI OTTELU – urheilijan tien ja työelämän yhteiset pisteet (Basam Books), joka julkaistaan huhtikuun lopulla 2020.
”Tiimien välinen yhteistyö, jaettu johtajuus ja yhteiskehittely ovat kuin elämän eliksiiriä. Ennakoimaton tulevaisuus avaa ovia ja ikkunoita uudenlaisille tavoille suunnata eteenpäin ja löytää uusia merkityksiä. Sitoutuneet ihmiset resonoimassa yhdessä tiiminsä kanssa on yhteisöllinen potentiaali, joka on mitä suurimmassa määrin myös kilpailu- ja suorituskykytekijä. Työelämän menestyvät organisaatiot synnyttävät tilanteita ja tasoja, joilta, joissa ja joiden kautta tiimit yhdessä kehittelevät oman työyhteisönsä eettisesti ja moraalisesti kestävää moniottelukulttuuria. Erinomaiset valmentajat ja esimiehet ymmärtävät mahdollistajan roolinsa ja ovat johtamassa niitä prosesseja, joissa yhdessä synnytetään uuden kasvun ja uudenlaisen ajattelun yhteisöllisiä organismeja.”
ELÄMÄNI OTTELU -kirjan kirjoittaminen lähti liikkeelle hyvin omakohtaisesti minusta, kun aloin pohtimaan urheilu-urani ja työelämäkokemusteni yhteyksiä. Mitä pidemmälle kirjoittaminen eteni, sitä enemmän huomasin kirjoittavani meistä ja aikamme luonteesta. Elämme hyvin mielenkiintoista ja historiallista aikakautta, joka on akuutisti tällä hetkellä myös ennustamaton. Epävarmuuden vallitessa, nopeuden lisääntyessä ja teknologisen kyvykkyyden eksponentiaalisessa kasvussa kaipuumme pysyvyyteen, juurevuuteen ja ihmisten välisiin yhteistyösuhteisiin kasvaa. Tämä haastaa erilaiset organisaatiot ja työyhteisöt täysin uudenlaisen yhteistyön ja jaetun johtajuuden äärelle,
”Johtamisen ja johtajuuden taidot, kyvyt ja arvostukset ovat vahvassa muutoksessa. Jaettuun johtajuuden kokemukseen ja yhteisen matkan tekemiseen kiinteästi liittyvä luottamuksen rakentuminen pohjautuu parhaimmillaan ykseyteen, pysyvyyteen ja kattavuuteen. Tämän mielentilan matkustaja kykenee puhumaan samassa lauseessa rakkaudesta ja hyvistä ihmissuhteista, hyveellisestä elämästä ja omasta haavoittuvuudesta, irrottamatta niitä asiakaspalvelusta, myyntivolyymeistä, katteesta tai liikevoitosta.”
Urheilu on tunnetta, urheilu on elämää. Omia rajojaan pitkäjänteisen harrastuksen parissa tavoitteleminen, ja erilaisissa tilanteissa hyvin monenlaisten ihmisten kanssa toimiminen opettavat. Parhaimmillaan tällainen kokemusvaranto saattelee erilaisille työn areenoille tervehenkisiä ja tavoitteelliseen yhteistyöhön oppineita tulevaisuudentekijöitä. Tämän ymmärtäminen, siinä eläminen ja tästä oppiminen jalostavat itsetuntemusta ja kyvykkyyttä toimia vaihtelevissa olosuhteissa – epävarmoinakin aikoina.
”Huippu-urheilu on paloa ihmisyyden liekissä. Se on hohtoa kuumuudessa ja hehkua rajattomuudessa. Voittajat johdattelevat itsensä tilaan, jossa he ovat yhtä suorituksen ja hetken kanssa. Valmentautuminen on yhteisöllinen matka ja opettelua kohti tähän tilaan pääsemistä, siinä olemista ja siitä poistumista. Palaa voi, mutta vain hetken kerrallaan. Totuudessa eläminen on lävistävä kokemus, joka takaa huippusuorituksen, mutta se mahdollistaa myös uupumuksen ja loppuun palamisen. Varjelen ja kunnioitan tätä tilaa ja hetkeä huolella.”
Sebastian Siukonen
*Lainaukset ovat suoria sitaatteja Siukosen kirjasta ELÄMÄNI OTTELU – urheilijan tien ja työelämän yhteiset pisteet.
Sebastian Siukonen on jyväskyläläinen työelämän moniottelija. Hän suhtautuu innolla ja tavoitteellisesti erilaisten organisaatioiden kehittymis-, kehittämis-, ja oppimismatkoihin. Koulutukseltaan Siukonen on liikuntatieteiden maisteri (LitM) ja ammattivalmentajaja, ja hän on täydentänyt osaamistaan mm. liiketoiminnan, johtamisen ja pedagogiikan opinnoilla. Nyt julkaistava kirja on Siukosen kolmas. Vapaa-ajalle Seba liikkuu, kirjoittaa ja yrittää pysyä perheen naisväen vauhdissa mukana.