04.09.2018

Kiinnostu toisista uudistaaksesi itseäsi

Aamun kahvihetkellä heräsi keskustelu Idiootit ympärilläni -kirjasta, joka oli herättänyt lukijassa sekä ärtymystä että epäilystä siitä, ettei ihmisten lokeroimisesta ole käytännön tilanteissa hyötyä. Olen itse ammentanut työurani aikana paljon muun muassa Dunderfeltin väreistä, DISCistä ja myös tästä Idiootit ympärilläni -kirjasta, joten jäin hetkeksi pohtimaan aihetta.

Omasta mielestäni hyvään johtamiseen tarvitaan monen muun taidon ohessa ihmistuntemusta, sekä itsensä että kollegoiden. Toisiin tutustuminen ja tuntemaan oppiminen taas vaativat halua siihen sekä myös aikaa ja pitkäjänteisyyttä. Marjo-Riitta ja Vesa Ristikangaskin toteavat Valmentava johtajuus -kirjassaan, että toisensa vain ohimennen ja satunnaisesti kohtaavien välille ei synny luottamusta. Luottamusta kuitenkin tarvitaan tuloksekkaaseen yhteistyöhön, ja sen positiiviset vaikutukset mm. ilmapiiriin, sitoutumiseen ja suoritukseen on lukuisissa tutkimuksissakin todennettu.

Tekoäly kasvattaa merkitystään yhteiskunnassamme ja tulevaisuuden tärkeimmiksi taidoiksi nostetaan entistä enemmän ihmistaitoja eli usein kuulee mainittavan muun muassa innostamisen, vuorovaikutustaidot, itsetuntemuksen ja uudistumisen. Jotta uudistuminen, omien vuorovaikutustaitojen parantaminen tai toisten innostaminen on mahdollista, tulee meidän tietää mikä on oman itsen nykytila eli toisin sanoen tuntea omat vahvuutemme ja kehityksen kohteemme. Aina välillä kuitenkin huomaa, ettei kaikkien ole helppoa hahmottaa sitä, minkälainen osa heistä näkyy toisille vaikkapa juuri työpaikalla.

Mielestäni värit, DISCit, Peilit ym tyypittelyt ovat omiaan juuri siihen, että lähdetään yhdessä tutkimaan ja tunnistamaan sekä itsessämme että toisissa oman käyttäytymis- tai temperamenttityylin erilaisia puolia. Tämä vaatii työyhteisöltä suurta luottamusta ja tärkeintä tässä, niin kuin lähes kaikessa muussakin, on asenne ja motiivi tekemisen taustalla. Ero on suuri siinä, että olenko aidosti kiinnostunut ja utelias ymmärtämään muita ja itseäni paremmin, kysyn toisten näkemystä, kuuntelen kunnioittavasti ja haluan oppia. Vai onko motiivini lokeroida, osoittaa muille heidän lokeronsa huonommuutta ja vierittää syy huonosti toimivasta yhteistyöstä heidän hankalan ja vaikean toimintatyylinsä niskoille. Tai vastaavasti mennä poteroon ja puolustautua, ”minulla on lupa käyttäytyä näin (huonosti), sillä tämä on tyylilleni ominaista.”

Vähän vastaava arjen tilanne tuli esille keskustelussa äitikaverini kanssa. Heidän lapsensa kanssa toimiminen oli jo pitkään koetellut perheen hermoja ja jaksamista, kun asioiden tekeminen oli niin vaikeaa, monimutkaista ja aikaa vievää. Diagnoosin saaminen tälle erityislapselle pidensi sekä äidin että lapsen opettajan pinnaa haastaviin tilanteisiin ja he onnistuivat harjoittelemalla, terapeutin avustuksella, löytämään tapoja, joilla nämä tilanteet saatiin menemään jouhevammin. Tämä tarina ei ole työelämästä, mutta on mielestäni hyvä esimerkki siitä, miten ”lokeroinnin”, eli tässä tapauksessa diagnoosin, kautta tullut ymmärrys ja ymmärryksen kautta tullut halu perehtyä uusiin toimintatapoihin sekä harjoitella niitä arjessa tuottivat hyviä tuloksia. Motiivina tilanteen parantamiseen oli molempien osapuolten hyvä, eli äidille parempi jaksaminen ja lapselle mukavampi ympäristö toimia. Samalla tavalla näen, että nämä toimintatyylianalyysit voivat toimia työkaluna vuorovaikutussuhteen molempien osapuolten olosuhteiden parantajana.

”Luottamus elää siellä, missä ollaan kiinnostuneita toisten hyvinvoinnista” toteavat Ristikankaat kirjassaan. Mielestäni juuri tässä on se tärkein pointti myös erilaisten temperamentti- ja toimintatyylien hyödyntämiseen työpaikan arjessa. Tietous tyyleistä, näkyvästä osasta itsestämme, lisää ymmärrystä sekä itsestämme että muista ja lisääntynyt ymmärrys toivottavasti lisää intoa ja harjoittelun kautta myös taitoja tehdä laadukkaampaa yhteistyötä niiden ”eri lokeroissa olevien” kanssa. Kunhan tärkein, eli asenteemme on kunnossa.

Kirjoittaja Minna Bliss toimii Työhyvinvoinnin asiantuntijana Veritas Eläkevakuutuksessa, missä hän työskentelee asiakkaiden työkykyjohtamisen edistämisen parissa. Minnalla on vankkaa kokemusta työhyvinvoinnin kentältä, erityisesti esimiestyöskentelystä ja työyhteisötaidoista.