07.05.2018

Sankarijohtajan myytti on kuollut

Johtajuus on kriisissä. McKinseyn tekemän tutkimuksen mukaan 77% johtajista oli sitä mieltä että he pärjäävät hyvin, mutta 82% työntekijöistä on eri mieltä. Samassa tutkimuksessa vain 13% työntekijöistä ilmoitti olevansa aktiivisesti sitoutuneita kun 24% etsii aktiivisesti töitä muualta. Suomessa tehdyssä tutkimuksessa tulokset olivat hyvin samansuuntaiset. Miten tähän tilanteeseen on päädytty vaikka yksistään USA:ssa käytetään 46 miljardia dollaria vuodessa johtajuuden kehittämiseen. Ja ennen kaikkea; mitä tälle asialle pitäisi tehdä.

Perinteinen sankarijohtajan myytti on kuollut. Yksi ihminen, oli kuinka kompetentti tahansa, ei tee menestystä. Menestys on aina koko organisaation aikaansaannos. Ja ihmiset tekevät tuloksen. On siis keskityttävä johtamaan ihmisiä, ei asioita. Organisaatiota ei voi johtaa ennen kuin ymmärtää ja johtaa ihmisiä, ja ihmisiä ei voi johtaa ellei ensin ymmärrä ja johda itseään. Ja itsensä johtaminen on ennen kaikkea oman mielen johtamista.

Hallowell & Killingsworthin tekemän tutkimuksen mukaan nykyajan ympäristö tekee älykkäistäkin ihmisistä hillittömiä alisuoriutujia, koska 47% ajasta huomio on jossain muualla kuin käsillä olevassa tehtävässä. Eli kärsimme kaikki huomiokyvyn vajaavuudesta. Harvard Business Reviewn ja Potential Projectin yhteiseen tutkimukseen osallistui 35 000 vastaajaa ympäri maailman, ja siinä 73% johtajista kokee olevansa poissaolevia suurimman osan ajasta, ja lähes kaikki (96%) haluaisivat olla tarkkaavaisempia ja tietoisempia. Fokusta kannattaakin harjoittaa koska tuloset riippuvat siitä mihin ja miten huomion kohdistaa.

Fokuksen rinnalle tarvitaan myös tietoisuuden lisäämistä, jotta autopilotilta tulevat tiedostamattomat mallit, prosessit ja tulkinnat eivät pääse haittaamaan tekemistämme. Hubris syndrooma, eräänlainen ”toimarikupla” on häiriö, jossa vallan sokaisemana tai paineistettuna ihminen käyttäytyy muita kohtaan halveksivasti, ylimielisesti tai epäkunnioittavasti. Ajankohtainen aihe tänä päivänä. Vastalääkkeenä tälle tiedostamattoman mielen sudenkuopalle on korkea tietoisuus, epäitsekkyys yhdistettynä hyvään itsetuntoon, ja myötätunto yhdistettynä viisauteen.

Kaikki nämä; mindfulness, epäitsekkyys ja myötätunto ovat johtamisen perusta ja harjoiteltavissa olevia taitoja. Näillä ominaisuuksilla lähtee positiivinen kierre jonka Marriotin toimitusjohtaja Arne Sorensen kiteyttää: Pidä huolta ihmisistä, niin he pitävät huolta asiakkaista, ja bisnes pitää huolta itsestään.

Teetta Kalajo

Lue aiheesta lisää:
Are you addicted to doing?
Power can corrupt leaders. Compassion can save them
Leading with Less Ego

Tule kuuntelemaan lisää oman mielen johtamisesta esimiehen tärkeimpänä työkaluna HENRYn aamutilaisuuteen 16.5. klo 9