21.08.2017
Resilienssi käytännön kehittämistyössä
Kirjoitin HENRYn blogiin 1/2017 Resilienssin hyödyntäminen työelämän muutoksissa- työkalut ja tulokset käyttöösi. Samasta aiheesta pidettiin myös webinaari 15.3.2017. Tästä aiheesta on syntynyt paljon keskustelua ja pohdintaa, joten jatkoa aiheesta on lisää tässä blogissa. Keskityn käytäntöön, millä tavoilla HRD:ssä voi vahvistaa resilienssiä, joka tukee tuloksen ja työhyvinvoinnin vahvistamista. Kertauksena vielä, mitä resilienssillä tarkoitetaan.
Resilienssissä keskitytään siihen, miten yksilöt ja työyhteisöt säilyttävät toimintakykynsä haastavissa tilanteissa. Miten toipua vastoinkäymisistä ja säilyttää usko omiin vahvuuksiin ja vaikuttamismahdollisuuksiin? Toiset luontaisesti kurottavat kohti aurinkoa ja valoa. Näitä selviytymistaitoja voi kuitenkin myös harjoitella ja siten vahvistaa, sekä yksilötasolla että organisaation rakenteita ja toimintatapoja kehittämällä.
Kuinka arvioit henkilökohtaisia resilienssitaitoja
HRD:ssä ja OD:ssä (Organization Development) resilienssin arvioiminen auttaa kehittämistoimenpiteiden fokusoinnissa. Kuinka parhaiten edetä arvioinnissa? Mikä on riittävää resilienssiä erityisesti muutoksissa? Kun sisäinen/ulkoinen asiakas on kokonaisvaltaisen läsnäolon kohteena, saadaan ymmärrystä siitä, kuinka ja millaisia resilienssitaitoja on hyvä vahvistaa. Tässä auttavat tunteensiirtojen tunnistaminen, minkä avulla saadaan ymmärrystä myös tiedostamattomista voimavaroista.
Henkilökohtaiset resilienssitaidot tarkoittavat taitoja, joilla arvioit kestävyyttä, palautumista ja stressihermoston sietoikkunaa eri tilanteissa. Näiden taitojen kehittämiseen on erilaisia menetelmiä ja harjoitteita. Tärkeintä on löytää 1-3 harjoitusta/menetelmää, jotka auttavat kehontasolla säätelemään palautumista. Näiden harjoitteiden toistaminen esim. kotitehtävinä tuo toivottua resilienssin vahvistumista. Nämä taidot auttavat palautumisessa ja tasaisen toimintakyvyn varmistamisessa, mikä on avainasemassa muutoksessa ja hyvän suorituskyvyn/tuloksen saavuttamisessa. Tässä on apuna mm. mindfulness eli terve kehotietoisuus, jota voidaan myös harjoitellen parantaa.
Resilienssitaitojen esteenä voivat olla rajoittavat uskomukset, jotka estävät voimavarojen sopivan käytön ja johtavat alisuoriutumiseen. Tunnelukkoja on mahdollista avata ja siten parantaa suoritusta. Joissakin tilanteissa tunnelukkojen aiheuttajat ovat traumaattiset kokemukset, jolloin tarvitaan syvempää työstämistä. Erityisesti esimiestyössä ja asiakaspalvelussa tällaiset tunnetaidot ovat johtamisen ja asiakaspalvelutaidon perusta.
Työyhteisön/Organisaation resilienssin vahvistaminen käytännössä
Resilienssiä voidaan vahvistaa työyhteisön kehittämisellä, OD:lla, jonka avulla voidaan arvioida tarpeet, laatia suunnitelma tai ryhtyä fokusoidusti strategian ja tavoitteiden mukaiseen muutosprosessien ohjaamiseen. Organisaatiota voidaan kehittää pitkäkestoisesti tai fokusoidusta, jolloin keskitytään ottamaan hiertävä kivi kengästä. Jälkimmäinen tapa on viime aikoina tullut hyvin suosituksi. Tällä tavalla kehittämisessä voidaan laatia lyhyt prosessi (esim. 5-6 tavoitteellista työskentelykertaa), joissa keskitytään esteiden poistamiseen ja voimavarojen vahvistamiseen ja opitaan työyhteisön prosessista. Usein esteiden poistamisessa tarvitaan ryhmädynamiikan ymmärrystä ja suoraa vaikuttamista resilienssin parantamiseen. Työyhteisössä luodaan uusia alku ja innostusta sekä tuetaan esimiesten johtamista, jotta uusi alku saa jatkotukea kehittämisprosessin päätyttyä. Tämä vahvistaa työyhteisön resilienssiä.
OD:n avulla löydetään uusia ratkaisuja eikä vain takerruta muutosvastarintaan ja toisteta vanhoja rutiineja. Olennaista on kyky nähdä selvemmin ne asiat, joihin voi vaikuttaa ja kyky myös löytää uusia ratkaisuja. Tämä vapauttaa energiaa ja innostusta uuden luomiseen ja muutokseen. Resilienssiin liittyvät myös sitkeys ja joustavuus, halu jakaa kokemuksia ja saada aikaan asioita yhdessä. Siten työyhteisö vahvistuu ja osaamisen jakaminen mahdollistuu.
Työyhteisöt voivat olla luonnostaan joustavia ja niissä voi olla resilienssiä jo valmiina. Muutokset voivat kuitenkin haastaa näitä resursseja. Työyhteisön hyvä toimivuus on kilpailuetu, jonka arvo jää usein huomaamatta, kun tiimityö sujuu hyvin. Kun näin ei ole, vaikeudet haastavat muutokseen ja siinä voidaan tarvita myös konsultoinnin syvällisempää arviointia ja työkaluja. Näistä voit lukea lisää Työn Tuulesta 2/2013.
Esimiehen resilienssi
Resilienssiin liittyviä ominaisuuksia voi tietoisesti siis kehittää. Työyhteisön tavoitteiden saavuttamiseksi esimies on usein avainasemassa. Siksi onkin erityisen tärkeää, että esimies pyrkii vahvistamaan omaa resilienssiään. Tähän on olemassa työkaluja, mm. sisäisen motivaation ja energian löytäminen vaikeiden johtamistilanteiden jälkeen purkamalla tunnelukkoja. Usein esimies tarvitsee vähintäänkin sparraajaa, jonka kanssa voi tarkastella työyhteisön tilannetta, omia johtamistaitoja sekä jaksamista. Tärkeintä on luoda prosessi, jonka aikana tapahtuu konkreettista muutosta.
Esimies voi joutua pohtimaan, miten hoitaa arjessa keskustelut vaikeissa organisaation muutostilanteissa. Miten esimiehenä huolehdin sekä poislähtijöiden ja erityisesti jäljelle jäävien tunnetarpeista? Kuinka motivoin jäljellä jääviä, miten selviytyä ja innostua uudesta organisaatiosta? Miten huolehtia työmotivaatiosta jatkossa? Kuinka purkaa hiertämään jääneet kokemukset, jotta työilmapiiri saadaan rakentumaan uudelleen? Miten autan itseäni ja alaisiani päästämään irti menneestä? Erilaiset harjoitteet ja sopimukset auttavat eteenpäin, sekä esimiestä että työyhteisöä. Mikäli tämä ei tuota toivottua tulosta kannattaa käyttää HRD:n palveluja/tukea tai ulkopuolista alan ammattilaista, kuten coachia, valmentajaa tai työnohjaajaa.
Alan ammattilaisten kanssa voidaan pohtia, miten saada aikaan uusi positiivinen alku, kun muutosvaihe on rauhoittunut. Resilienssin vastakohtana voi olla energian ja innostuksen puute, menneisyyteen takertuminen, henkilökonfliktit ja huono ilmapiiri sekä työmotivaation vähäisyys. Olennaista on, kuinka työyhteisöön saadaan uusi positiivinen alku, kun muutosvaihe on rauhoittunut.
Merja Munnukka-Dahlqvist, Senior Consultant
VTM, sosiaalipsykologi, Psykoterapeutti (VET, kriisi- ja traumapsykoterapeutti), NLP Master, EMDR fasilitaattori (EMDR Institute), EMDR Consultant (EMDR Europe)
Merja on työyhteisön kehittäjä ja valmentaja, jolla on kokemus työyhteisöjen kehittämisestä ja esimiesten/johdon tukemisesta muutoksissa usean vuosikymmenen aikana. Lisäksi Merja toimii myös psykoterapeuttina ja käyttää kriisi- ja traumapsykoterapeuttisia työkaluja, jotka auttavat resilienssin vahvistamisessa yksilöissä ja työyhteisöissä. Aiheesta voit lukea lisää Työn Tuuli 2/2013 (Merja Munnukka-Dahlqvist: Henkilöstöammattilainen työyhteisön Työyhteisöt kehittäjänä-tiedostamaton ja systeeminen näkökulma työskentelysuhteen luomisessa.). Lisää tietoa myös www.mmdoy.com