30.04.2025
Puhetaito – muutakin kuin esiintymistä
Termit puhetaito ja retoriikka tuovat mieleemme karismaattisia ja valovoimaisia esiintyjiä. Nämä puhetaiturit rakastavat lavaa ja yleisön huomiota, ja he ovat päässeet tähän tilaan, koska juuri he osaavat puhua. Tämä mielikuva on meille kaikille tuttu, mutta siinä on kaksi ongelmaa:
1. Se perustuu myyttiin
2. Puhetaito ei ole vain esiintymistä varten.
Kyky puhua ja olla karismaattinen eivät ole ihmisen sisäsyntyisiä piirteitä, jotka tekevät jostain luontaisen esiintyjän. Puhetaito on taito, jota voi opetella, karisma taas syntyy rohkeudesta astua esille ja käyttää ääntään.
Vaikka puhetaito näkyy eniten juhlapuheissa, poliitikkojen julistuksissa, sekä erilaisten valmentajien ja opettajien tavassa jakaa ajatuksiaan yleisölle, se on vain jäävuoren huippu. Puhetaidon tärkein areena on vuorovaikutus muiden ihmisten kanssa. Sillä on merkitystä, mitä ja miten puhumme ihmisille, joiden kanssa elämme.
Sanat kylvävät tunteita
Kuten Virpi Karjalainen kirjoitti Henryn blogissa, kuulemamme sanat vaikuttavat siihen, miten ajattelemme, tunnemme ja koemme maailmamme. Nämä sanat voivat tulla sekä itseltämme että muilta ihmisiltä. Sanat, joita kuulet, vaikuttavat sinuun ja sinun sanasi vaikuttavat muihin. Tämä tarkoittaa, että jokaisella meistä on enemmän vaikutusvaltaa ilmapiiriimme töissä ja kotona kuin luulemme.
Kumman valitsisit, työilmapiirin, joka on:
a. Kireä, hätäinen, pelokas ja ankara
b. Kepeä, rauhallinen ja ymmärtävä?
Löisin vetoa, että valitset ilmapiirin b. – onhan mukava aina mukavampaa. Moni kuitenkin unohtaa, että oma toimintamme vaikuttaa työilmapiiriimme. Ilmaisemme sanoilla tunteitamme toisille ihmisille ja nämä tunteet leviävät silmänräpäyksessä muihinkin ihmisiin. Työilmapiirisi siis muuttuu valoisammaksi välittömästi, jos:
- Muistat toivottaa hyvää huomenta
- Hymyilet ihmisille
- Tuet ja autat muita
- Kylvät ympärillesi varmuutta ja rauhallisuutta.
Sen sijaan, jos käytät sanasi kylvämään kiirettä, huolta, toivottomuutta ja epävarmuutta, päästät nämä tunteet leviämään. Negatiivisillekin tunteille on paikkansa, mutta valittamisen, huolehtimisen ja voivottelun sijaan rakentavampi keino on pyytää apua tai muuten ilmaista, että nyt on vähän vaikeaa, enkä pärjää yksin. Avun pyytäminen ja heikkouden näyttäminen on kuitenkin yksi suomalaisten kansallisista haasteista, emme ole siinä erityisen hyviä.
Työilmapiiriä ja siihen liittyviin ihmissuhteisiin liittyy siis vanha lause: Niität mitä kylvät.
Sano tärkeimmät asiat
Toinen suomalaisten kansallishaaste on kehuminen. Kritiikkiä osaamme antaa ja kaikille tuttu hampurilaismalli opettaa, että kritiikki pitää aina paketoida kahden höttöisen kehun väliin. Jos minulta kysytään, hampurilaismalli tulisi heittää johtamis- ja viestintäkoulutuksissa roskiin. Keskittyessämme hampurilaismalliin unohdamme myös sanoa kaikkein tärkeimmät sanomiset: kun ajattelemme toisesta ihmisestä jotain hyvää, se kannattaa sanoa.
Milloin viimeksi ajattelit, että kollegasi on tehnyt hyvää työtä, on taitava, on vakuuttava, näyttää hyvältä tai on ihana tyyppi? Sanoitko sitä hänelle? Muistele myös elämäsi tärkeitä ihmisiä. Oletko sanonut heille, että he ovat sinulle tärkeitä?
Uskon, että Suomessa menee päivittäin tuhansia hyviä sanoja hukkaan, koska olemme oppineet, ettei niitä kehtaa sanoa. Jos niitä joskus sanotaan, ne sanotaan usein kiertelemällä. Suoraan sanottuna sanat kuitenkin tehoavat parhaiten. Jos jokin ansaitsee tulla sanotuksi suoraan, se on hyvät asiat. Yksittäiset hyvät sanat saattavat myös olla toiselle ihmiselle hänen päivänsä paras juttu, jota he eivät unohda, välttämättä koskaan.
Juuri suomalaisilla työpaikoilla jää puhekulttuurimme takia paljon kehuja, hyviä ideoita, tärkeitä kritiikkejä ja uusia näkökulmia sanomatta. Tämä myös tarkoittaa, että juuri Suomessa puhetaitoon keskittymällä voidaan saada suurimman hyödyn irti.
Jos haluat tutustua aiheeseen, liity mukaan Puhetaito haltuun™ -webinaariin 22.5.2025 ja tule puhumaan puhumisesta! Muutetaan Suomen puhekulttuuria sana kerrallaan.
Kasper Kylmälä
Puhetaidon valmentaja, Kylmälä Tuotanto Tmi