27.12.2017
Luovuuden idea työyhteisöissä – miksi jokaisen organisaation on investoitava luovaan työhön
Luovuudesta puhutaan paljon. Aiheesta on julkaistu niin runsaasti kirjallisuutta, että on jopa epäilty, että luovuudesta ei enää tarvittaisi uusia kirjoja.
On ajateltu, että kaikki tärkeä ja sanomisen arvoinen luovuuden teemoista olisi jo sanottu. Tällöin tietämyksemme luovuudesta olisi jo riittävää, eikä uudelle tiedolle luovuudesta olisi enää käyttöä.
Luovuudesta on toki esitetty loputtomalta vaikuttava määrä näkemyksiä ja uskomuksia. Erityisesti poikkeuksellisen luovat yksilöt ja heidän ominaispiirteensä kiinnostavat kaikkia – oli kyse sitten Steve Jobsin innovatiivisuudesta, Lauri Markkasen lahjakkuudesta tai oman esikoistyttären laulutaidoista.
Kun tarkastellaan luovuutta työelämässä, tilanne on kuitenkin päinvastainen: luovuudesta tarvitaan enemmän tietoa ja ymmärrystä kuin koskaan. Erityisesti tarve korostuu työyhteisöjen kehittämisessä, jossa luovuutta koskeva keskustelu pohjautuu usein myytteihin, anekdootteihin ja puolitotuuksiin.
Luovuutta tarvitaan erityisesti siksi, että uudistuminen, muutos ja kasvu ovat yhä tärkeämpiä asioita organisaatioille. Yrityksissä tarvitaan uusia ideoita ja konsepteja, tuotteita ja palveluja sekä käytäntöjä ja periaatteita. Lisäksi aikaisempien toimintamallien muuttamisessa ja tuotteiden uudistamisessa tarvitaan avointa kriittisyyttä ja rohkeaa kyseenalaistamista, jotka ovat luovuuden ytimessä.
Työyhteisöissä piilee merkittävää potentiaalia ajatella ja toimia entistä luovemmin. Jokaisessa organisaatiossa on runsaasti luovaa pääomaa, mutta ongelmana on ollut, että sitä ei ole kyetty täysimääräisesti hyödyntämään.
Tämä perustuu siihen, että monet johtamisen ja palkitsemisen järjestelmät pikemminkin estävät kuin tukevat uutta luovaa toimintaa. Lisäksi vain harvassa organisaatiossa on tehty selkeitä strategisia valintoja luovuuden kehittämiseksi. Työyhteisöissä ei myöskään tiedetä, kenen tehtävänä on kehittää ja hyödyntää luovuutta. Kuka vastaa luovuudesta?
Miten sitten kehitetään luovia organisaatiota? Koska jokainen työyhteisö on omanlaisensa ja ainutlaatuinen, sopivaa toimintatapaa ei voi sellaisenaan kopioida muilta.
Seuraaviin asioihin on joka tapauksessa panostettava: Ensinnäkin, luovan organisaation kehittämisessä tarvitaan yhteistä ymmärrystä luovuuden ilmiöstä. On jaettava idea siitä, mitä luovuudella tarkoitetaan – ja erityisesti mikä on sen merkitys omassa työyhteisössä. Lisäksi tarvitaan jaettua luovuuden käsitteistöä, mikä mahdollistaa inspiroivan keskustelun ja rakentavan yhteistyön. Luova organisaatio kehittyy ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa.
Toiseksi, tarvitaan yhteistä tahtoa kehittää työyhteisön luovuutta – alituista intoa uudistaa ajattelua, toimintaa ja käytäntöjä. On päätettävä yhdessä, että kehitetään luovuuden kulttuuria ja uudistumisen ilmapiiriä. Samalla se tarkoittaa, että myös organisaation johto investoi siihen aikaa, energiaa ja voimavaroja.
Nando Malmelin
VTT Nando Malmelin työskentelee Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun professorina (Professor of Practice). Hän toimii myös kouluttajana ja konsulttina sekä viestinnän dosenttina Helsingin yliopistossa. Aikaisemmin Malmelin on toiminut esimerkiksi kehitysjohtajana ja johtoryhmän jäsenenä A-lehdissä, johtotehtävissä Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa sekä vierailevana professorina University of Technology Sydneyssä. Hän on julkaissut monia kirjoja sekä palkittuja artikkeleita luovuudesta, viestinnästä ja johtamisesta kansainvälisissä journaaleissa.
Nando Malmelin ja Petro Poutanen kertovat tuoreesta kirjastaan ”Luovuuden idea: Luovuus työelämässä, yhteisöissä ja organisaatioissa” HENRYn Oivallusverstaassa torstaina 1.2.2018 kello 09:00-10:00. Kirja tarjoaa uutta tietoa, näkemyksiä ja ideoita luovuuden ymmärtämiseksi ja kehittämiseksi organisaatioissa, yhteisöissä ja työelämässä. Teoksen tavoitteenaan on herättää uudenlaista keskustelua luovuudesta ja uudistumisesta – ja erityisesti vuorovaikutuksen ja yhteistyön merkityksestä luovassa työssä. Ilmoittaudu mukaan paikan päälle tai webinaariin tästä.