12.11.2026
Kenen silmin johtajuutta kannattaa arvioida? Viisi käytännön keinoa, joilla HR voi lähentää johtajan ja tiimin näkemyksiä
Moni HR-ammattilainen tuntee tilanteen. Esihenkilö kuvaa itseään avoimeksi, palautetta hakevaksi ja reiluksi, mutta henkilöstökysely kertoo toisenlaisen tarinan. Kumpi kuva pitää paikkansa ja kumpi on merkittävämpi työntekijöiden sitoutumiselle ja jaksamiselle? Tutkimme kysymystä kahdeksassa suomalaisessa organisaatiossa ja viideltä toimialalta: teknologia-alalta, teollisista palveluista, finanssialalta, terveydenhuollosta ja vapaa-ajan palveluista. Mukana oli 240 johtajaa ja 1357 työntekijää. Aineiston keruu mahdollistui HENRY ry:n tuella. Esihenkilöt arvioivat omaa autenttisuuttaan ja työntekijät arvioivat esihenkilöään samoilla väitteillä. Lisäksi työntekijät kertoivat sitoutumisestaan, työn imustaan, vaihtoaikeistaan ja työuupumuksestaan.
Mitä autenttinen johtajuus tarkoittaa?
Tutkimuksessa autenttinen johtajuus ei ole ismi, vaan johtajan toiminnassa havaittavaa käyttäytymistä. Sillä on neljä ulottuvuutta: 1) itsetuntemus, mikä tarkoittaa johtajan halua kehittää vuorovaikutussuhteitaan hakemalla aktiivisesti palautetta, 2) suhteen läpinäkyvyys, mikä on johtajan avoimuutta jakaa omia ajatuksiaan ja tunteitaan sekä kykyä myöntää virheitään, 3) sisäistetty moraalinen näkökulma, mikä näkyy johtajan sanojen ja tekojen linjakkuutena, sekä 4) tasapainoinen prosessointi: johtajan aktiivisuutena hakea mielipiteitä, jotka haastavat hänen omia näkemyksiään. Olennaista on, että autenttisuus ei ole esihenkilön ominaisuus, vaan se syntyy ja muokkautuu johtajan ja johdettavan välisessä yhteistyösuhteessa: johtajuus muuttuu autenttiseksi vasta, kun työntekijät näkevät ja kokevat sen.
Itsearvio ei kerro, miten tiimi kokee esihenkilön
Tutkimuksemme tärkein tulos on yksinkertainen: esihenkilön oma arvio johtamisen autenttisuudesta ei ollut yhteydessä siihen, miten tiimi arvioi hänet. Itseään hyvin avoimena pitävä esihenkilö ei ollut tiimin silmissä sen todennäköisemmin avoin kuin esihenkilö, joka arvioi itsensä vaatimattomammin. Tulos ei tarkoita, että esihenkilöt arvioisivat itseään väärin. Itsearvio heijastaa usein aikomuksia eli sitä, miten esihenkilö haluaa toimia. Tiimin arvio perustuu taas siihen, mitä arjessa näkyy. Ero ei ole virhe vaan tietoa siitä, miten esihenkilön ja tiimin välinen suhde toimii ja millaisia tulkintoja tiimi tekee.
Tiimin kokemus kulkee käsi kädessä sitoutumisen ja työhyvinvoinnin kanssa
Kun työntekijä koki esihenkilönsä autenttisena, hän oli sitoutuneempi omaan työhönsä, koki enemmän työn imua, vähemmän työpaikan vaihtoaikeita ja työuupumusta. Nämä yhteydet näkyivät myös saman tiimin sisällä. Kaksi työntekijää, joilla on sama esihenkilö, voi siis kokea hänet eri tavoin, ja ero näkyy heidän työhyvinvoinnissaan. Kun tiimejä verrattiin keskenään, niissä tiimeissä, joissa esihenkilö koettiin keskimäärin autenttisempana, oli vähemmän työuupumusta. Autenttinen johtajuus näyttää toimivan voimavarana, joka on yhteydessä siihen, ettei kuormitus kasaannu tiimiin.
Pitkä yhteinen historia ja toimiala näkyvät tuloksissa
Mitä pidempään työntekijä oli työskennellyt saman esihenkilön kanssa, sitä vähemmän autenttisena hän esihenkilönsä koki ja sitä hieman vähemmän hän oli sitoutunut omaan työhönsä. Yhteys oli pieni, mutta kiinnostava. Odotukset voivat kasvaa ajan myötä tai esihenkilön toiminta ei enää erotu samalla tavalla kuin suhteen alussa. Viesti on selvä: autenttisuutta on ylläpidettävä suhteessa elävänä hakemalla palautetta tai erilaisia näkemyksiä; se ei säily itsestään.
Myös toimialalla oli väliä. Teknologia-alalla ja teollisissa palveluissa esihenkilöt koettiin vähemmän autenttisiksi kuin asiakaspalvelupainotteisilla aloilla. Kokemus johtamisen autenttisuudesta näyttää ja tuntuu eri ympäristöissä eri tavoin.
Viisi keinoa HR:lle
- Rakenna palautekäytännöt, jotka yhdistävät johtajan ja henkilöstön näkemykset. Esihenkilön itsearvio kertoo aikomuksista ja tiimin arvio arjen toiminnasta. Jäsennelty palaute, jossa molemmat näkyvät vierekkäin, auttaa esihenkilöä ymmärtämään, miten hänen toimintansa tulkitaan.
- Rakenna palautteesta dialogi. Näkemyserojen kaventaminen tapahtuu keskustelussa. Kehittävät palautekeskustelut, dialogitilaisuudet ja tiimin yhteiset reflektiohetket toimivat parhaiten psykologisesti turvallisessa ilmapiirissä. Siellä uutta toimintaa voi kokeilla, pohtia ja vähitellen omaksua.
- Tunnista autenttisuus voimavarana ja sen hiipuminen kuormitustekijänä. Tiimin kokemus esihenkilön autenttisuudesta kulkee käsi kädessä sitoutumisen ja työhyvinvoinnin kanssa. Jos kokemus hiipuu, se voi lisätä kuormitusta. Siksi esihenkilösuhteen laatu kuuluu samaan keskusteluun kuin työhyvinvointi.
- Uudista pitkiä esihenkilösuhteita ennen kuin ne urautuvat. Kun yhteistä historiaa kertyy, kokemus johtamisen autenttisuudesta voi heikentyä. Odotusten ja roolien säännöllinen uudelleenneuvottelu sekä avoin viestintä pitävät suhteen elävänä. Joskus myös roolikierto tai suhteen uudistaminen voi olla paikallaan.
- Kartoita toimialan erityispiirteet ennen kuin valmennat. Autenttisuus näyttää erilaiselta teknologiayrityksessä kuin asiakaspalvelussa. Ennen kehittämisohjelmaa kannattaa selvittää kulttuuriset piirteet, työn rakenteet, asiakasrajapinta ja ammatilliset normit eikä nojata pelkkiin yleisiin malleihin.
Autenttisuus ei siis ole esihenkilön ominaisuus vaan oleellinen osa yhteistyösuhdetta, jota rakennetaan ja ylläpidetään yhdessä. HR:llä on hyvät mahdollisuudet tukea sitä.
Tarja Turtio-Annanolli, psykologian väitöskirjatutkija, Jyväskylän yliopisto
Kirjoitus perustuu artikkeliin Turtio-Annanolli, T., Feldt, T., Herttalampi, M., Muotka, J. & Nederström, M. (2026). Do We See Authentic Leadership the Same Way? Scandinavian Journal of Work and Organizational Psychology, 11(1). https://doi.org/10.16993/sjwop.449.
