07.03.2023
Ratkaisuja osaajapulaan - kirjoitussarja alkaa
Nykyinen osaajapula on hankala ja lisäksi paljon Suomea laajempi ongelma. Kaksi kolmasosaa suomalaisista työnantajista sanoo, että heillä on vaikeuksia löytää tarvittavaa osaamista.
Tilastokeskuksen mukaan avoimia työpaikkoja oli viime vuoden jälkimmäisellä vuosineljänneksellä 72 300, joista yli 60% vaikeasti täytettäviä. Työllisten kokonaismäärä oli viime vuonna 2 619 000 ja työttömiä oli 190 000. Kehitys oli positiivinen, sillä työllisiä oli 65 000 enemmän ja työttömiä 22 000 vähemmän kuin vuonna 2021.
Osaajapulan tekijöitä
Kansantalouden tasolla osaajapulan syitä on tavattu hakea työvoiman laadusta eli puuttuvasta osaamisesta, työvoiman alitarjonnasta, tarjonnan ja kysynnän kohtaannon ongelmista sekä suhdanteista.
Tuottavuuden vaikutus on edellisiä monitahoisempi. Sen parantuessa saadaan enemmän aikaan pienemmällä työmäärällä. Tuotavuuden nousu ei välttämättä helpota osaajapulaa, sillä kilpailukyvyn parantaminen edellyttää entistä enemmän hyvin palkattuja osaajia. Lisäksi kilpailukyky synnyttää kasvua ja uutta työvoimatarvetta.
Ylikuumentunut työ ja näivettyvät työmarkkinat?
Suomen kantaväestö ikääntyy ja nuoret luokat pienenevät, minkä vuoksi kotoperäinen työvoiman tarjonta jatkaa laskuaan. Lähivuosikymmenien tilanteen korjaamiseen tarvitaan ehdottomasti myös merkittävää työikäisten ihmisten maahanmuuttoa. Mutta ei sekään yksin riitä, jos jo nykyisellään merkittävä osa nuorista ei tule työmarkkinoille laisinkaan tai jo töissä olevat uupuvat ennen aikojaan.
YLE:n uutinen (27.2.2023) on osaajapulankin kannalta hämmentävä. Sen mukaan työmarkkinoiltamme on ”kadonnut” 140 000 työikäistä ihmistä, jotka elävät toimettomina yhteiskunnassa normaaliksi koettujen statusten ulkopuolella. Joukossa on muun muassa kotona asuvia tai tutkintoa vailla olevia nuoria, asunnottomia ja eri syistä syrjäytyneitä. Edellisten lisäksi maassamme jää vuosittain masennuksen takia työkyvyttömyyseläkkeelle tuhansia ihmisiä – yhä enenevässä määrin nuoria. Molemmat luvut kertovat jotain yhteiskunnastamme. Ensimmäinen ilmentää ehkä koulutusjärjestelmämme epäonnistumisista ja jälkimmäinen kertoo työelämämme ylikuumenemisesta ja sen aiheuttamista suorituspaineista ja ahdistuksesta.
Onneksi meillä on maahanmuuttajia
Vesa Vihriälän blogin (29.1.2023) otsikko oli Maahanmuuttoyllätys. Tilastokeskuksen vuoden 2022 ennakkotietojen mukaan Suomeen muutti 48 000 henkeä eli lähes 12 000 enemmän kuin edellisvuonna ja nettomaahanmuutto oli peräti 35 000 henkeä. Luku ei edes sisällä tilapäisen suojelun perusteella maahan tulleita noin 40 000 ukrainalaista.
Ilman maahanmuuttajia tilanne näyttäisi todella synkältä, sillä vuonna 2022 meillä syntyi vain 44 933 lasta ja samalla kuolleiden määrä oli 62 886. Vuonna 2022 elävänä syntyneiden määrä oli pienin 1800-luvun nälkävuosien jälkeen ja kuolleiden määrä suurin sitten sotavuosien.
Jos maahanmuutto pysyy tällä tasolla, ei meillä periaatteessa ole työvoima- eikä edes osaajapulaa pulaa pitkällä aikavälillä. Mutta meidän on tehtävä valtavasti pitkäjänteistä työtä maahanmuuttajien hyvän vastaanoton, Suomeen kiinnittymisen ja tulevaisuuden työmarkkinoilla tarvittavan osaamisen varmistamiseksi.
Osaajapula on systeeminen ja pitkäkestoinen dynaaminen ilmiö
Nyt alkavassa osaajapulaa käsittelevässä kirjoitussarjassa avaan muutamia eri näkökulmia ja hahmottelen ratkaisuehdotuksia. Mikä on työnantajien oma vastuu ja mahdollisuudet? Ovatko huippuosaajat osa ratkaisua vai ennemminkin ongelma? Minkälainen on laadukas, yksinkertainen ja edullinen rekrytointiprosessi? Miten saamme työntekijät viihtymään ja kehittymään työssään? Mitä uusia mahdollisuuksia strateginen oppiminen tarjoaa inhimillisen kokonaispääomamme kasvattamiseen?
Tarkastelen aihealuetta ennen kaikkea työnantajien ja työntekijöiden näkökulmista, mutta tiedostan samalla kansantaloudelliset reunaehdot ja realiteetit. Minkälaisia kokemuksia ja ajatuksia osaajapulan ratkaisusta itselläsi on?
Juha Koskinen – tietokirjailija ja strategisen oppimisen tienraivaaja
Ilmoittaudu jo nyt!
Kestävää kilpailuetua strategisella oppimisella -koulutusohjelma alkaa 8.9.2023. Se on kompakti neljä kertaa kahden tunnin koulutuskokonaisuus henkilöstöjohdolle ja kehittäjille
Sinulle, joka haluat erityisen mahdollisuuden kehittyä työssäsi, avartaa ajatteluasi, vahvistaa kokonaisuuksien hallintaa, toimia suunnannäyttäjänä ja samalla vahvistaa rooliasi. Saat kokonaiskuvan strategisen oppimisen soveltamismahdollisuuksista ja opit hyödyllisiä käytännön työkaluja ja toimintatapoja.