13.03.2023
Mitä rekrytoinneilta ja rekrytoijilta toivotaan vuonna 2023?
Kaikki ei ole kuin aina ennen
Kilpailu osaajista on monella alalla ja alueella kovaa, tällöin ajantasaisen tiedon ja rekrytointikäytäntöjen merkitys korostuu, kuin myös keinot osaajien sitouttamiseen. Miksi ihmeessä ihminen vaihtaa työpaikkaa tai miksi hän ei vaihda vaan sitoutuu nykyiseen työhönsä? Toteutimme loppuvuonna 2022 jo viidennen työnhakututkimuksen, jossa kartoitamme laajasti osaajien ajatuksia ja toiveita työnhakuun liittyen. Vaikka osa tuloksista pysyy ymmärrettävästi melko samana, tapahtuu myös merkittäviä muutoksia, joista kannattaa olla tietoinen. Kaikki ei ole kuin aina ennen.
Vastaajia kerättiin sähköpostilistojen ja LinkedInin kautta, ja saimme 544 ihmisen näkemyksen, pääsääntöisesti asiantuntijoiden, esihenkilöiden ja johtajien ajatuksia Uudeltamaalta, mutta myös muualta Suomesta. Suurin osa vastaajista oli passiivisessa työnhaussa.
Miksi työpaikkaa vaihdetaan?
Aikaisempiin vuosiin nähden, tänä vuonna parempi palkka korostui merkittävänä syynä työpaikan vaihtoon. Se nousi kestosuosikkien, osaamisen kehittämisen ja uralla etenemisen rinnalle. Yhä suurempi osa toivoo hieman (46 %) tai huomattavasti (23 %) korkeampaa palkkaa vaihtaessaan työpaikkaa ja yhä harvempi (13 %) on valmis laskemaan palkkaansa. Palkka korostui merkittävänä ja tärkeimpänä syynä nuorimmalla ikäryhmällä (25–34-vuotiaat) kun taas vanhimmalla (55–65-vuotiaat) työn merkityksellisyys oli jopa hitusen tärkeämpää kuin parempi palkka. Yleinen inflaatiotaso on todennäköisesti vaikuttanut tulokseen, mutta maailmantilanne ei ole kuitenkaan vaikuttanut suurimman osan (61 %) ajatuksiin työpaikan vaihdosta.
Vaikka yllä mainitut työpaikan vaihdon syyt eivät välttämättä yllätä, on huomionarvioista, että sitouttavat tekijät ovat erilaisia kuin syyt vaihtaa työpaikkaa. Kun osaamisen kehittäminen, eteneminen ja palkka houkuttelevat uuteen, sitouttaa työyhteisö ja mahdollisuus vaikuttaa omaan työkuvaan sekä joustavat työnteon muodot vanhaan. Vetovoima- ja pitovoimatekijät ovat siis erilaisia ja tämä on syytä huomioida uusien osaajien rekrytoinneissa ja nykyisten sitouttamisessa.
Lähes puolet on kokenut syrjintää
Tämän vuoden shokeeraavin tulos liittyi syrjintään. Kysyimme siitä ensimmäistä kertaa. Lähes joka toinen (47 %) oli kokenut henkilökohtaisesti syrjintää työnhaun yhteydessä. Kokemus oli lähes yhtä yleistä naisten ja miesten välillä ja oli yleisintä (66 %) yli 55-vuotiaiden parissa. Pyysimme vastaajia kuvailemaan tapahtunutta syrjintää ja vastauksissa korostui myös sanat ikä ja ikäsyrjintä.
Tulos on pysäyttävä. Vaikka syrjinnän kokemus ei välttämättä tarkoita, että syrjintää on todella tapahtunut, kumpuaa tämä yleinen kokemus aidoista tilanteista, eikä ilman syytä.
Ikäsyrjintä siis korostui, ja etenkin vanhimman tutkitun ikäryhmän parissa, mutta myös nuoremmat kokivat ikäsyrjintää. Todettakoon lopuksi, että syrjinnän kokemus oli liian yleistä kaikissa ryhmissä ja tulos pakottaa rekrytointialaa tarttumaan toimeen ja löytämään toimivia ratkaisuja syrjinnän kokemuksen vähentämiseksi.
Panosta mielummin palautteeseen kuin nopeuteen
Rekrytointialalla on myös nähtävissä hyvää kehitystä. Vuosi vuodelta yhä harvempi työnhakija on turhautunut palautteen puutteeseen. Vaikka tämä on edelleen merkittävä turhautumisen lähde (40 %), on laskutrendi selkeä viimeisen viiden vuoden osalta. Tätä kehityssuuntaa on syytä jatkaa, sillä hyvän hakijakokemuksen lisäksi, avoin viestintä ja palaute voi myös edesauttaa syrjinnän kokemuksen vähentämistä.
Rekrytointialan keskusteluissa nopeus korostuu monesti tärkeänä tekijänä, mutta tutkimuksemme mukaan suhteellisen harva (25 %) on turhautunut rekrytointiprosessin liialliseen kestoon ja trendi on laskusuunnassa. Nopeus ei siis ole rekrytoinnin tärkein tekijä, itse asiassa tässä tutkimuksessa se oli vasta seitsemänneksi turhauttavin tekijä.
Haluatko tutustua koko raporttiin ja saada lisää vinkkejä?
Mikäli aihe ja tulokset vaikuttavat antoisilta, suosittelen että tutustut koko työnhakututkimuksen raporttiin osoitteessa https://www.mps.fi/blogi/tyonhakututkimus-2023. Raportissa on myös käytännön vinkkejä rekrytoijille ja työnantajille, sekä mielenkiintoisia tuloksia, jotka eivät mahtuneet mukaan yhteen blogiin.
Onnistuneita rekrytointeja toivoen,
Jonathan Rasmus
Psykologikonsultti, Rekrytointien kehittämispäällikkö
MPS