11.08.2022
Rohkeus työpaikalla
HS julkaisi keskellä kesää ison jutun Vertiasta, jonka työkulttuuri on täysin itseohjautuva.
“Kaikki päättävät”, totesi jutun otsikko. Kun Vertialla työntekijät päättivät korottaa kaikkien palkkoja, toimitusjohtaja Topi Jokiselta menivät yöunet. [1]
Esimerkki yhdessä päätetyistä palkoista saa monet kohottamaan kulmiaan, ja sehän “uutisjutun” tarkoitus onkin. Mutta monille itse-/yhteisöohjautuvuus ei ole enää uutinen, vaan arkea.
Saako työpaikalla käyttää järkeä?
Haastattelimme alkukesästä 2022 kymmentä suomalaista yritystä, joiden työkulttuuri nojaa itse- tai yhteisöohjauvuuteen.
Näin toimintaa kuvaa yksi haastateltava: “Täällä ei esimies sano, että Pekka, sä rupeat seuraavaksi tekemään tätä asiaa ja vastaat tästä, vaan se tapahtuu luonnollisesti: tunnistetaan yhdessä tärkeät asiat ja sinne ohjautuu tekijöitä.”Kun sama yritys päätti luopua esihenkilöistä ja niihin liittyvistä titteleistä, “titteliperusteinen päättäminen ja johtaminen katosi kokonaan, menetti täysin arvonsa.” [2]
Näissä firmoissa aikuiset ihmiset saavat käyttää omaa järkeään, ja sitten käytettävissä olevan tiedon ja harkinnan pohjalta valita yhdessä mielestään oikeat ratkaisut. Kuulostaako tutulta? No varmasti, sillä työpaikan ulkopuolella aikuinen ihminen saa näin toimia.
Onko Hesarin todellinen uutinen siis se, että on työpaikkoja, joissa järjenkäyttö on sallittu? Jos tämä on uutinen, niin normi on, että työntekijät eivät saa päättää asioista.
Jo 1700-luvulla Valistus tarkoitti “ihmisen pääsemistä ulos hänen itsensä aiheuttamasta alaikäisyyden tilasta. Alaikäisyys on kyvyttömyyttä käyttää omaa järkeään ilman toisen johdatusta. Itseaiheutettua tämä alaikäisyys on silloin, jos sen syynä ei ole järjen puute, vaan päättämisen ja rohkeuden puute käyttää järkeään ilman toisen johdatusta. Sapere aude! Valistuksen tunnuslause on siis: Käytä rohkeasti omaa järkeäsi!”” [3]
Aikalaisdiagnoosi voisi olla tämä: Suomalaiseenkin työelämään on iskostunut alaikäisyyttä tuottava malli, joka ei rohkaise toimimaan oman järjen mukaan. Kun asiakas- tai projektivastuussa oleva työntekijä ei tiedä mitä tehdä, hänen kuuluu kysyä esihenkilöltä - joka on kauempana tilanteesta kuin tekijä itse.
Rohkeutta tukeva yhteisö
Valistuksen viesti on, että oman järjen käyttö vaatii rohkeutta. Mutta kun ajatellaan asiaa yrityksen näkökulmasta, yksilörohkeus ei ole välttämättä se, mitä haetaan. Oikeanlaista rohkeutta ei ole se, että uskaltaa yksin tehdä väärän päätöksen. Oleellista uusissa malleissa on luoda toimintatapoja, jotka tukevat yhteisöllistä rohkeutta.
Rohkeus vaatii tuekseen rakenteita ja kulttuuria. Esimerkiksi projektin tai tiimin jäsenten pitää kehittää yhteinen toimintamalli, joka kertoo, mistä haetaan tukea ja apua silloin, kun ei ole varma mitä tehdä. Tämä taho ei ole välttämättä esihenkilö, vaan voi yhtä hyvin olla vierustoveri, tiimikaveri, ulkopuolinen asiantuntija, slack- tai whatsapp-kanava…
Mahdollisuuksia rohkeuden tukemiseen on monia, mutta ne pitää luoda ja saattaa käyttöön yhdessä. Päätöksenteon tukirakenteiden luomiseksi tarvitaan luultavasti useampia kokeiluita ja paljon ideoita. Kokemus yhteisöohjautuvissa organisaatioissa on, että yksilöt, tiimit ja työyhteisöt pystyvät ratkaisemaan ongelmiaan paljon paremmin kuin lähtökohtaisesti kuvitellaan.
Alaviitteet:
[1] Vertialla, joka tuottaa rakentamisen laadunvarmistus- ja kartoituspalveluita, työntekijät tiesivät tilauskannan olevan kohdillaan, eiväthän he omaa työpaikkaa vaikeuksiin halua saattaa.
[2] Videoita haastatteluista julkaisemme elo-syyskuun aikana.
[3] https://www.skepsis.fi/ihmeellinen/valistus.html
Perttu Salovaara & Jussi Markula
Jointu Rethink
Kirjoittajat ovat kokeneita yhteisöohjautuvuuden kehittäjiä. Jointu Rethink (www.jointu.fi) haluaa tehdä hierarkkisen organisoitumisen vaihtoehtoja tunnetuksi ja yhdistää ihmisiä, jotka ovat aiheesta kiinnostuneita.