10.09.2020
Väylät eläkkeelle – miten eläkeuudistus on vaikuttanut?
Vuoden 2017 eläkeuudistus on ollut voimassa runsaat kolme vuotta. Eläkeuudistuksen tavoitteena oli työurien pidentäminen, mihin pyrittiin erityisesti alimman vanhuuseläkeiän nostamisella. Vanha osa-aikaeläke poistettiin ja tilalle lanseerattiin työnteon joustavoittamista paremmin palveleva osittainen varhennettu vanhuuseläke. Lisäksi luotiin pitkän työuran tehneille uusi eläkemuoto, työuraeläke.
Julkisuudessa väläytellään jo uuden uudistuksen mahdollisuutta. Valtionvarainministeriön elokuussa julkaisemassa työllisyyspaketissa on ehdotettu poistettavaksi osittainen vanhuuseläke ja jo pitkään voimassa ollut työttömyysputki. Avaan tässä kirjoituksessa hieman tarkemmin eläkeuudistusta ja eläke-ikää lähestyvien eläkevaihtoehtoja.
Vanhuuseläkeiän alaraja nousee asteittain
Vanhuuseläkkeen alaikäraja laskettiin vuoden 2005 eläkeuudistuksessa 65:stä 63:een. Vuoden 2017 uu-distuksessa alaikärajaa nostettiin niin, että jokaisella ikäluokalla voi olla eri eläkeikä. Mitä nuorempi henkilö, sitä korkeampi eläkeikä on, koska nuorempien ikäluokkien eliniän pituuden ennustetaan nouse-van korkeammaksi kuin vanhempien. Työstä eroamisikä nousee myös: se on nyt 68 mutta nousee 70 vuoteen vuonna 1962 ja sen jälkeen syntyneillä.
Alimmat eläkeiät on kirjattu lakiin vuonna 1964 syntyneisiin asti. Ne nousevat jokaiselle ikäluokalle aina 3 kk kerrallaan. Esimerkiksi vuonna 1957 syntyneet voivat siirtyä vanhuuseläkkeelle 63 vuoden ja 9 kuukauden iässä vuonna 2020 tai 2021, syntymäkuukauden mukaan. Vuosina 1962-1964 syntyneillä alin eläkeikä on 65.
Vuonna 1965 tai sen jälkeen syntyneillä ei vielä ole vahvistettua alinta eläkeikää. Se vahvistetaan vasta sille vuodelle, kun ikäluokka täyttää 62 vuotta. Alin eläkeikä voi näillä nuoremmilla ikäluokilla nousta enintään kaksi kuukautta edeltävän syntymävuosiluokan alimmasta eläkeiästä.
Jos eläkkeen ottamisen siirtää alinta eläkeikää myöhemmäksi, työnteosta kertyvän eläkkeen lisäksi saa hyväkseen lykkäyskorotuksen: eläkettä korotetaan 0,4 prosentilla jokaiselta kuukaudelta, jolta eläkkeen ottamista myöhentää.
Osittainen varhennettu vanhuuseläke korvasi osa-aikaeläkkeen
Osittainen varhennettu vanhuuseläke eli tuttavallisesti OVE korvasi aiemman osa-aikaeläkkeen. Eläkemuodot poikkeavat toisistaan monessa suhteessa, vaikka kummankin perusajatus on antaa turvaa työnteon vähentyessä ennen vanhuuseläkettä.
Osittaisen vanhuuseläkkeen voi ottaa kuka tahansa 61 vuotta täyttänyt henkilö, joka on kerryttänyt itsel-leen työeläkettä eikä ole vielä eläkkeellä. Jos sen ottaa ennen alinta eläkeikää, eläkkeen määrää pienennetään 0,4 % jokaiselta kuukaudelta, jolla OVE:n ottamisikä alittaa alimman eläkeiän.
Eläkkeen määrä voi olla 25 tai 50 prosenttia ottamisvuotta edeltävän vuoden loppuun mennessä ansaitusta eläkkeestä. Jos se on 25 %, sen voi myöhemmin korottaa 50 prosenttiin. Loput eläkkeestä saa aikaisintaan alimmassa vanhuuseläkeiässä.
Vaikka osittaisen vanhuuseläkkeen tarkoituksena on mahdollistaa työnteon vähentäminen ennen eläkeikää, sen saadakseen ei tarvitse vähentää työntekoa. Työnantajan ei tarvitse edes tietää onko työntekijä ottanut OVE:n. Jos kuitenkin työntekijä pyytää OVE:lle siirtymisen takia mahdollisuutta siirtyä osa-aikatyöhön, työnantajan on pyrittävä sitä järjestämään.
Aiemmin osa-aikaeläkkeellä olevilla oli tiukat työskentelyrajat. Näin on edelleen niillä osa-aikaeläkettä vielä nauttivilla henkilöillä, jotka jäivät vanhalle osa-aikaeläkkeelle viimeistään 1.1.2017 ja jotka eivät vielä ole ottaneet varsinaista vanhuuseläkettään ulos.
Osittainen vanhuuseläke on melko suosittu. Vuoden 2019 lopussa oli voimassa 24 600 osittaista van-huuseläkettä, joista 55 prosenttia miehillä. Lähes joka kymmenes 61 vuotta täyttäneistä on hakenut OVE:a. Viimeisten tilastojen perusteella noin 90 prosenttia OVE:n ottaneista ottaa sen 50-prosenttisena, ja eläke oli keskimäärin 800 €/kk. Suurin osa jatkoi työssä ja vain noin kolmannes palkkatyötä tekevistä OVE-laisista on vähentänyt työntekoaan. Jos se auttaa jatkamaan työssä yli vanhuuseläkkeen alaikärajan, tämä eläkemuoto saattaa pidentää työuria. Toistaiseksi on liian aikaista arvioida sitä.
Työkyvyttömyyseläke ja uusi työuraeläke
Työkyvyttömyyden sattuessa työntekijällä voi olla oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen ennen vanhuuseläkeikää, jos työ ei ole entisessä määrin mahdollista työkyvyttömyyden vuoksi. Työkyvyttömyyseläk-keeseen tuli joitain tasoon vaikuttavia muutoksia, mutta pääperiaatteiltaan se säilyi entisenlaisena.
Sen sijaan vuoden 2017 uudistus toi tullessaan uuden eläkemuodon, työuraeläkkeen. Sen voi saada, jos on tehnyt vähintään 38 vuoden työuran raskaissa töissä ja työkyvyttömyyttä esiintyy, mutta vähemmän kuin mitä työkyvyttömyyseläkkeeseen vaaditaan. Työuraeläke on hieman matalampi tasoltaan kuin työkyvyttömyyseläke. Työuraeläkkeen voi saada aikaisintaan 63 vuoden iässä.
Koska työuraeläkkeen alaikäraja on vielä melko lähellä nyt sovellettavaa alinta eläkeikää, se ei ole vielä kovin merkittävä väylä eläkkeelle.
Työttömyysputkea eli kansankielellä ns. eläkeputkea lyhennetty
Työttömyysputki tarkoittaa ikääntyneillä työttömillä olevaa mahdollisuutta saada työttömyyspäivärahaa eläkeikään asti. Jos 500 päivän työttömyyspäiväraha-aika täyttyy vasta, kun työtön on täyttänyt tietyn ikärajan, tällä hetkellä 61 vuotta, päivärahaa maksetaan ns. lisäpäivinä enintään 65 vuoden ikään asti. Vanhuuseläkkeelle voi kuitenkin siirtyä tätä aikaisemminkin alimmassa vanhuuseläkeiässä.
Kun työttömyysputken ikärajaa on eri uudistuksissa nostettu, tämä on alentanut työttömäksi tulon riskiä. Vaikka työttömyysputki on ikääntyneiden työttömien turvaverkko, se myös näyttää kiihdyttävän työelämästä poistumista.
Eläkkeellesiirtymisiän odote noussut uudistuksen seurauksena
Eläkkeellesiirtymisikä on uudistuksen seurauksena noussut. Vuonna 2019 eläkkeellesiirtymisiän odote oli työeläkejärjestelmässä 61,5 vuotta. Nousua oli 0,2 vuotta edellisestä vuodesta. Odotteeseen lasketaan mukaan myös työkyvyttömyyseläkkeelle jääneet, minkä vuoksi se ei välttämättä nouse samassa tahdissa kuin vanhuuseläkeiän alaraja.
Eläkkeellesiirtymisen myöhentymisen lisäksi myös vanhuuseläkkeellä työskentely on lisääntynyt.
Miten työuria voisi vielä pidentää?
Vanhuuseläkkeen suotuisan kehityksen vastaisesti työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä on kasvanut viime aikoina. Mielenterveyssyyt ovat nousseet työkyvyttömyyseläkkeen myöntämissyynä erityisesti nuorilla ja yli 60-vuotiailla naisilla. Ikääntyneiden työntekijöiden työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen noussee tulevaisuudessa, kun alin vanhuuseläkeikä jatkaa nousuaan.
Työkyvyttömyyden estämiseksi olennaista on kuntoutuksen oikea-aikaisuus, johon työnantajalla on parhaat mahdollisuudet vaikuttaa. Positiivista työkyvyttömyyseläkkeiden kehityksessä on se, että osatyökyvyttömyyseläkkeiden osuus on noussut. Työntekijän henkisen hyvinvoinnin ylläpitämiseksi vähäinenkin työnteko on parempi kuin kokonaan työelämän ulkopuolelle joutuminen. Samalla työnantaja pystyy hyödyntämään kokeneen työntekijän osaamista ja julkinen talous kiittää.
Marjukka Hietaniemi
Kehityspäällikkö
Eläketurvakeskus
Marjukka Hietaniemi toimii kehityspäällikkönä Eläketurvakeskuksessa. Hän vetää siellä 7 erityisasiantuntijan yksikköä, joka tuottaa eläketurvan kehittämiseen tarvittavaa tietoa. Marjukka on ollut tiiviisti mukana kehittämässä työeläketurvaa jo vuoden 1996 eläkeuudistuksesta lähtien eri työryhmissä ja asiantuntijaelimissä. @HietaniemiMa