22.07.2019

Luovuus menestystekijänä tulevaisuuden työelämässä?

Luovuus, tuo mystifioitu ja tällä hetkellä monessa yhteydessä esiin nouseva asia, joka voidaan ymmärtää monin eri tavoin ja hyvä niin. Kyllä tähän maailmaan määrityksiä mahtuu. Luovuus pitää sisällään monia ulottuvuuksia ja jättää vielä paljon tutkittavaa tulevaisuudessa. Useasti törmään jaotteluun luovat ja ei luovat ihmiset, joka hämmentää, koska uskon, että luovuutta on meissä kaikissa! Se ei ole kenenkään yksinoikeus. Toisilla se saattaa olla enemmän ”hereillä” ja toisilla enemmän talviunimoodissa. Meillä on valtava luova pääoma, joka on tässä melkoisen suorituskeskeisessä tehokkuusyhteiskunnassa vajaakäytöllä. Mitä kaikkea voidaankaan vielä saavuttaa, jos luovaa pääomaamme vapautettaisiin ja herätettäisiin se talviunilta?

Mitä ihmeen luovuus?

Luovuus on mielestäni kykyä tai toimintaa, jossa yhdistellään eri asioita ja luodaan jotakin uutta tai omaperäistä. Kiire ja suorittaminen ovat luovuuden pahimmat viholliset. Työelämässä kiire tuntuu lisääntyvän ja ihmisten kuormittuminen kasvaa. Joissakin paikoissa kiirettä jopa ihannoidaan. Mihin meillä on niin kova kiire? Olen huomannut, että moneen asiaan löytyy parempi ratkaisu tai jopa täysin mullistava näkökulma sekä oivallus, kun en yritä puristaa sitä kiireessä. Tietynlainen tylsistymisen ja joutilaisuuden tila avaa ajatuksia ja ruokkii luovuutta. Toki ympäristö tai työtehtävä vaikuttavat tähän ja aina tällaisia hetkiä ei ole mahdollista ottaa.

Liiallinen suunnittelu tai rutiinit voivat johtaa siihen, että luovuudelle ei jää tilaa. Kaikki on niin tarkkaan määritetty ja allokoitu, että uskaltaisiko kaiken laittaa uusiksi ja tehdä toisin? Tavoitteita on hyvä olla, mutta itse prosessiin voisi jättää enemmän tilaa sekä vapautta, kaikkea ei voi suunnitella tai ennakoida etukäteen. Voin kertoa, että se on ollut kaltaiselleni kontrollifriikille ja aikatauluttamisen sankarille haastavaa. Olen joutunut opettelemaan siihen, että joskus pitää vain lähteä tekemään ja katsoa mihin se johtaa. Kaikkea ei kannata suunnitella liian tarkasti.

Luovuus vaatii eräänlaista tietämättömyyden sekä keskeneräisyyden sietoa. Asioita ei voi välttämättä suunnitella loppuun asti, koska oivallukset tulevat matkan varrella ja käsikirjoitusta on syytä muuttaa. Lisäksi siihen voi mahtua monia sivujuonteita. Prosessi on lopputulosta arvokkaampi. Ja kyllä vain, virheitä varmasti mahtuu joukkoon, niiltä ei voi välttyä eikä niitä kannata pelätä.

Miten rikastuttaa luovuutta?

Miten voisi olla luovempi? Tähän on monia keinoja, mutta tärkeintä on kuunnella itseään. Poimin tähän muutaman asian, joihin itse olen turvautunut. Ensimmäisenä mieleeni tulee pysähtyminen ja tilan antaminen ajattelulle. Sana kotviminen kuvastaa loistavasti tätä. Se tarkoittaa hetkiä, jolloin vain ollaan ja keskeytetään työt hetkeksi aikaa. Tauot ovat todella tärkeitä! Helpommin sanottu kuin tehty, tiedän.

Luonnossa kävely, lepo sekä ilon hetket ja nauraminen, niistä pyrin pitämään kiinni. Oman rauhan lisäksi tarvitsen ehdottomasti myös ihmisiä ympärilleni. Ihmisiä, joiden kanssa voin vapaasti jakaa ajatuksia ja pallotella ideoita. Ihmiset tuovat energiaa.
Oma luovuuden eliksiirini on taidetoiminta. Siinä mennään usein myös epämukavuusalueelleni mikä tekee hyvää luovuudelle. Aloitin jokunen vuosi sitten laulamisen ja se on ollut yksi parhaista päätöksistä. Erityisesti laulutunnit aamupäivällä ovat uskomaton tapa käynnistää päivä. Sitä energian ja hyvänolon tunnetta on vaikea pukea sanoiksi, se on valtava! Mukaan on mahtunut myös bänditoimintaa, tanssia ja kuvataiteita. Pääsin mukaan myös harrastajateatterin produktioon mikä johti siihen, että löysin itseni Studio Pasilan lavalta näyttelemässä. En ikinä unohda sitä tunnetta, kun tuli oma vuoroni nousta lavalle. Tuntui, että sydän pomppaa rinnasta ja olin varma, että en muistaisi ensimmäistäkään vuorosanaa! Siitä selvittiin ja flow-tila esityksen jälkeen oli uskomaton.

Kannustan kaikkia uteliaisuuteen sekä kokeilemaan uusia asioita, se tulee avaamaa ovia ja luo mahdollisuuksia sekä ennen kaikkea antaa buustia luovuudelle. Näillä harrastuksilla on ollut valtava positiivinen vaikutus elämääni monin eri tavoin. Siksi ei yllättänyt, kun kuulin Iso-Britannian taidetta reseptillä -projektista ja sen tuloksista. Siinä taide-reseptien todettiin vähentäneen yleislääkärikäyntejä 37% ja sairaalakäyntejä 27%.

Liitän luovuuteen myös tietynlaisen tottelemattomuuden. Vaatii rohkeutta tehdä asioita toisin ja sallia myös epäonnistuminen. Ympäristöllä sekä sen tuella on iso merkitys luovuudessa. Onko se sallivaa ja kokeilua tukevaa vai syyllistävää ja pelon valtaamaa. Kumpaan sinä uskot?

Tulevaisuus

Tulevaisuuden tutkija Elina Hiltunen totesi hiljattain puheessaan, että tulevaisuutta ei voi ennustaa. Olen samaa mieltä, koska kukaan ei varmuudella tiedä mitä tapahtuu. Voimme kuitenkin ennakoida ja meillä on eri skenaarioita sekä näkemyksiä. Voimme myös hyödyntää yhtä tärkeää luovuuden lähdettä, mielikuvitusta. Lapsilla sitä riittää yllin kyllin, mutta aikuisina se helposti hälvenee, vaikka Einsteinkin on todennut, että logiikka vie sinut pisteestä A pisteeseen B. Mielikuvitus vie sinut kaikkialle.

Rikas sisäinen maailma, jota luovuus pitää sisällään, nousee arvoon arvaamattomaan. Väitän, että tulevaisuudessa menestyvät ne yritykset, jotka panostavat luovaan pääomaan. Uskoisin, että sellaisessa ympäristössä työntekijät viihtyvät, koska se antaa yksilöille vapautta, tukea ja luottamusta. Kun luovuus pääsee lentoon, henkilöstö on motivoitunutta, sitoutunutta ja toisia kannustavaa. Luovuus on suuri voimavara!

Jaana Komscha-Härkönen, Toimitusjohtaja, Breaks Finland

Jaana on startup-yrittäjä, puhuja ja rohkea uudistaja. Hän on kiinnostunut työelämän tulevaisuudesta ja hän korostaa luovuuden, yhteistyön sekä vuorovaikutuksen merkitystä. Tällä hetkellä hän on mukana startup-yrityksessä, jonka tavoitteena on tukea organisaatioita kasvun polulla sekä yksilöiden kapasiteetin kehittämisessä. Lisäksi hän on Creative Finlandin ohjausryhmässä sekä Luovan talouden agentit ja managerit (AGMA) yhdistyksen hallituksessa.