20.12.2017
Liikuntainvestoinnit tuottamaan
Uusimman Olympiakomitean henkilöstöliikuntabarometrin mukaan suurin osa (81%) työpaikoista tukee henkilöstönsä liikkumista tavalla tai toisella. Olosuhteet ovat työpaikoilla hyvässä kunnossa. Haasteena on liikuntainvestointien kohdistuvuuden ja vaikuttavuuden seuranta.
Henkilöstöliikuntaa tuetaan suomalaisilla työpaikoilla hyvin. Henkilöstöliikunnan avulla on mahdollista lisätä tuottavuutta ja kestävää sekä osallistavaa työtä, kunhan sitä tehdään suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti osana muuta työkyvyn ja -hyvinvoinnin johtamista. Vaikka resurssit olisivatkin tiukassa, tämäkin asia vaatii vastuuhenkilön, joka varmistaa asioiden eteenpäin saattamisen ja lopulta asiassa onnistumisen.
Henkilöstöliikuntaa tuetaan keskimäärin 266 eurolla vuodessa henkeä kohden ja suunta on ollut koko ajan nouseva. Vuositasolla henkilöstöliikuntaan käytetään Suomessa kaiken kaikkiaan noin 400 miljoonaa. Henkilöstöliikuntabarometrin mukaan peräti 39 % haastatelluista toimitusjohtajista, henkilöstöjohtajista ja päätoimisista liikuntavastaavista kertoo kuitenkin, että henkilöstöliikunnan seurantaan ei ole käytössä mitään käytäntöjä.
Henkilöstöliikunnan vaikuttavuuden todentamiseksi ja kehittämisen tueksi tarvitaan laadukasta seurantaa ihan kuten muissakin asioissa, joihin työpaikalla on päätetty satsata. Mitä konkreettisempia toimenpiteet asetettujen tavoitteiden toteuttamiseksi ovat, sitä helpompaa niiden toteutumista on myös seurata. Mikäli tehtävä tuntuu haasteelliselta, kannattaa hyödyntää asiantuntijaosaamista ja olemassa olevia kehittämistyökaluja, joista tämän blogin lopussa on yksi.
Taloudellisen tuen ohella Henkilöstöliikuntabarometri kertoo liikunnan olosuhteiden olevan suomalaisilla työpaikoilla hyvällä tasolla. Tiedämme kuitenkin, että vain noin 10 % suomalaisista liikkuu terveytensä kannalta riittävästi ja vietämme paikallaan valtaosan (76%) valveillaoloajastamme, joka tarkoittaa n. 9 tuntia joka päivä. Useilla meistä se johtuu siitä, että työpäivän aikana ja työmatkoilla ei juuri tule liikuttua. Tarvitsemmekin käytännön toimia ja yhteisiä arjen rutiineja, jotta liike lisääntyy ja istuminen vähenee niin työmatkoilla, työpäivän aikana kuin vapaa-ajalla. Mikä parasta, nämä muutokset eivät useinkaan ole rahasta kiinni, vaan työpaikan toimintamalleja muuttamalla ja niistä yhteisesti sopimalla voidaan saada aikaan aktiivisempi arki; aktiivisia kokouksia, yhteistä taukoliikuntaa tai kannustusta työmatkojen liikkumiseen lihasvoimin.
Barometrin mukaan yleisin henkilöstöliikunnan tukemisen muoto ovat liikuntasetelit ja muut maksuvälineet. Pelkkä rahallinen tuki ei vielä takaa työntekijän liikunta-aktiivisuutta, etenkään vähemmän liikkuvan. Kannattaa siis miettiä muitakin kannustuskeinoja– ja huomioida ihmisten tarpeet ja toiveet. Entä mitä jokainen meistä voisi tehdä ihan heti, sen lisäksi että tarttuu työnantajan tarjoamaan liikuntamahdollisuuteen? Moni vähän liikkuva toteaa, että voisi lisätä liikuntaa, jos joku pyytäisi mukaan. Olisitko sen pyynnön esittäjä sinä?
Satu Ålgars
Työyhteisöliikunnan asiantuntija Olympiakomiteassa
Olympiakomitea haastaa työyhteisöt Suomen Aktiivisin Työpaikka -kilpailuun.
Olympiakomitean Suomen Aktiivisin Työpaikka -kilpailulla halutaan korostaa liikunnan merkitystä Suomen taloudelle ja kansanterveydelle. Kilpailuun osallistuvat työpaikat saavat Suomen Aktiivisin Työpaikka -kartoituksesta työkaluja henkilöstön aktivoimiseen ja liikuntaohjelman systemaattiseen kehittämiseen. Voittaja palkitaan Urheilugaalassa. Lisätiedot suomenaktiivisintyopaikka.fi