30.09.2021

Henkilökuntasi saattaa tarvita apua talouden kanssa – työnantajana pystyt auttamaan

Osa työnantajan tarjoamista työsuhde-eduista ovat jo niin vakiintuneita, ettei niitä usein ajatella eduiksi. Monissa yrityksissä työsuhde-etuja on tullut lisää ja yhtenä esimerkkinä toimii työsuhdepolkupyörä, joka on otettu riemulla vastaan.

Työsuhde-eduilla voi erottautua työnantajamarkkinoilla

Aloite uusiin etuuksiin voi tulla myös suoraan henkilöstöltä, kuten työsuhdepolkupyörä tuli meille Nooa Säästöpankkiin. Työnantaja tarttui mielellään tähän toiveeseen antaa henkilöstölle hyödyllinen ja haluttu etu. Nykyään tarvitaan uusia innovatiivisia ja hyödyllisiä etuja työntekijöiden tyytyväisyyden, sitoutumisen ja tehokkuuden kasvattamiseen. Työntekijöille tarjotut edut voivat olla myös tapa erottautua työnantajamarkkinoilla, tukea brändiä ja houkutella osaajia.

Kolme viidestä stressaa raha-asioista

Tutkimuksemme mukaan yli puolet suomalaisista työntekijöistä olisi kiinnostunut saamaan työnantajan kautta neuvontaa talouteen ja sijoittamiseen. Suomessa talousasiat osana työhyvinvointia on uusi ajatus, mutta maailmalta on esimerkkejä, joissa työntekijöiden talouden ja eläkekertymän suunnittelu on luonnollinen osa palkanmaksajan roolia. Mahdollistamalla työntekijän taloudellinen hyvinvointi ja vaurastuminen voidaan vaikuttaa raha-asioista aiheutuvaan stressiin.

Raha-asioista stressiä kokeekin jopa kolme viidestä suomalaisista työikäisistä. Raha-asioista stressataan enemmän kuin terveydellisistä syistä tai perhe, ystävyys- tai parisuhde asioista. Joka kolmas kertoo raha-asioiden stressin aiheuttavan toimintakyvyn heikentymistä työssä erittäin tai melko paljon ja vain joka neljäs sanoo, ettei tällä ei ole vaikutusta. Tämän lisäksi joka kymmenes myöntää, että raha-asioiden stressin takia työstä poissaolot ovat lisääntyneet.

Raha-asiat ovat osa ihmisen hyvinvointia

Työ- ja toimintakyvyn taustalla saattaa siis olla taloudellisia ongelmia. Tutkimuksien mukaan talousasioilla ja mielenterveydellä on selvä kytkös. Syy-seuraussuhteet eivät aina ole selvät eikä talouden osuutta taustalta välttämättä osata tunnistaa. Suomessakin on jo yrityksiä ja työterveydessä analyysejä, joissa talous on nostettu mukaan osana kokonaishyvinvointia. Tärkeää on kiinnittää huomiota siihen, mitä henkilöstön taloudellisessa hyvinvoinnissa tutkitaan tai mitataan. Palkanlaskennan kautta voidaan selvittää ulosottojen määrää, mutta tässä tilanteessa ollaan jo ongelmissa ja yritykselle aiheutunut kustannuksia.

Talouden hallinnan taitoja mitattaessa suomalaiset arvioivat nämä tutkimuksessamme paremmaksi kuin mitä talouden tila todellisuudessa oli. Omia taitoja saatetaan yliarvioida tai niitä ei osata viedä käytäntöön. Tarvittaisiin talouden personal trainer tai ainakin selkeää ohjeistusta, miten viedä tieto käytäntöön. Suomessa on vahva itsepärjäämisen kulttuuri myös raha-asioissa ja apua ei aina kaivata tai osata ottaa vastaan ennen kuin vaihtoehdot ovat jääneet vähiin. Myös häpeä saattaa estää avun hakemista ajoissa.

Työnantajilla on mahdollisuus lisätä suomalaisten taloudellista hyvinvointia

Taloustilanteet ja -osaamisen tasot ovat tietysti hyvin yksilölliset. Jotta talouden neuvonta työnantajan kautta koetaan hyödylliseksi tämän tulisi olla monitasoista ja osaavaa. Henkilökohtaisella talouden neuvonnalla pystytään tarttumaan yksilöllisiin taloustilanteisiin. Näin neuvonta saadaan oikein kohdennettuna sitä tarvitseville.

Taloudellinen hyvinvointi koostuu useista eri elementeistä ja se on paljon enemmän kuin rikkauksia tai tulojen ja menojen hallintaa. Talouden kokonaisuuteen kuuluu myös säästämisen ja sijoittamisen taitoja, varallisuuden ja tulevaisuuden suunnittelua huomioimalla elämänmuutokset sekä perhe- ja perintöoikeus. Tämän lisäksi talouden hallinta on pitkälti psykologiaa, jossa sekoittuvat omat kokemukset, uskomukset ja tottumukset.

Työnantajan kautta saatu talouden neuvonta tulee olla helposti lähestyttävää, jatkuvaa ja talousongelmia ennaltaehkäisevää, jotta pystytään ylläpitämään työntekijän työ- ja toimintakykyä sekä saamaan kustannussäästöjä yrityksessä. Tuottavuuden ja tehokkuuden lisäyksellä on myös kansantaloudellinen vaikutus talouskasvua tukemassa. Työnantaja voi siis olla merkittävässä roolissa suomalaisten taloudellisen hyvinvoinnin edistäjänä.

Lue lisää suomalaisten taloudellisen hyvinvoinnin tutkimustuloksista ja palveluistamme: www.saastopankki.fi/tyohyvinvointi

Terhi Mali, Nooa Säästöpankin talousvalmentaja

Puh 040- 657 7041