03.11.2020

Miten ikä vaikuttaa työntekijän persoonallisuuden piirteisiin?

Ajankohtaisesti mediassa keskustellaan ikääntyvien työntekijöiden asemasta työmarkkinoilla. Yhtenä esillä olleena aiheena on seniorityöntekijöiden ominaisuudet työntekijänä. Ikään liittyviä stereotypioita on tutkittu ja ne liittyvät muutoshaluttomuuteen, heikentyneeseen oppimiskykyyn ja muistiin, lisääntyvään sairasteluun ja tapaturmiin, suurempiin HR-kustannuksiin, vähentyneeseen motivaatioon sekä vähäisempään innovaatiokykyyn ja tehokkuuteen. Pääosin stereotypiat eivät pidä paikkansa. Negatiiviset stereotypiat ovat kuitenkin viheliäisiä, sillä ne voivat ruokkia itse itseään työyhteisöissä. Tämä voi lopulta vaikuttaa työntekijän kykyyn antaa parastaan työelämässä. Luulo ei siis ole tiedon väärti. Ikääntymiseen liittyviä myyttejä on kiintoisaa tarkastella myös persoonallisuuspsykologian näkökulmasta.

Ihmisten erilaisuuteen vaikuttaa mm. biologiset, sosiaaliset ja psykologiset tekijät. Erilaisuutta lisäävät sekä ikäryhmälle tyypilliset että epätavanomaiset elämänkokemukset sekä eri kehitysvaiheisiin liittyvät haasteet ja mahdollisuudet. Nämä tekijät muokkaavat ajan kuluessa ikääntyvistä ihmisistä ei vain ainutlaatuisia vaan myös keskenään kovin erilaisia. Näin ollen voidaankin sanoa, että ikääntyvät työntekijätkin edustavat ihmisväestöä varsin monipuolisesti omine piirteineen, vahvuuksineen ja kehityskohteineen. Itse asiassa, mitä iäkkäämmistä ihmisistä puhumme, sitä erilaisempia ihmisiä joukkoon todennäköisesti kuuluu!

Erilaiset psykologiset ominaisuudet ovat väestössä normaalisti jakautuneita. Tämä tarkoittaa sitä, että osa ihmisistä on esimerkiksi äärimmäisen avoimia muutoksille, kun taas osa arvostaa perinteisiä tapoja erittäin paljon. Suurin osa ihmisistä kuitenkin arvostaa muutoksia keskimääräisesti ja sopeutuu sekä pysyviin että muuttuviin tilanteisiin joustavasti. Voidaan siis sanoa, että ihmiset eroavat tämän esimerkkinä käytetyn ominaisuuden suhteen toisistaan riippumatta siitä, minkä ikäisiä ovat. Yksilöllinen vaihtelu esimerkiksi avoimuudessa muutokselle pätee kaikkiin ikäryhmiin, ei ainoastaan esimerkiksi yli 55-vuotiaisiin vaikka joukkotasolla näyttäisi, että avoimuus muutoksille vähentyisi iän myötä.

Samalla, kun persoonallisuuspiirteet ovat suhteellisen vakaita, ne voivat myös muuttua läpi eliniän eikä yläikärajaa muutokselle ole. Tietynlainen samanlaisuus kuitenkin on havaittavissa yksilötasolla, eli jos yksittäinen ihminen on tullut tunnetuksi erittäin tunnollisena ihmisenä, joitain muutoksia piirteen ilmenemisessä voi tapahtua mutta keskimäärin hän todennäköisesti edelleen on melko tunnollinen läpi iän. Isot elämänmuutokset muokkaavat ihmistä läpi elämän mutta tyyli suhtautua muutoksiin voi vakiintua.

Kun tarkastellaan persoonallisuuden piirteiden kehitystä laajassa ihmisjoukossa, huomataan ihmisten muuttuvan tiettyjen piirteiden osalta iän myötä. Muuttuminen on hyvä ymmärtää siis joukkotasoisena ilmiönä – keskiarvojen taakse saattaa jäädä piiloon erisuuruisia yksilöllisiä muutoksia. Joka tapauksessa yksi kiinnostava piirre, jonka muuttumista on tutkittu, on koettu itsetunto. Mielenkiintoinen havainto on, että useimmilla ihmisillä on taipumus kokea itsetuntonsa vahvemmaksi iän myötä. Tutkijat ovat lisäksi havainneet muun muassa sosiaalisen päättelyn ja konfliktienratkaisutaitojen vahvistuvan. Tunne-elämän epävakaus puolestaan vähenee ja myönteiset tunnekokemukset lisääntyvät. Ikääntyvillä työntekijöillä on tutkimusten mukaan myös paineensietokykyä ja joustavuutta. Tällaiset ominaisuudet yhdistettynä iäkkäämpien työntekijöiden vahvaan työhön sitoutumiseen kuulostavat varsin tärkeiltä esimerkiksi työelämän muutostilanteissa.

Miten sitten parhaiten tukea ja johtaa vanhempien osaajien työntekoa? Onneksi tänä päivänä on saatavilla tietoa ikäjohtamisesta ja ikääntymisen vaikutuksista ihmisten psykologisiin ominaisuuksiin. Fiksujen ratkaisujen avulla voidaan vaikuttaa positiivisesti sekä työnantajayritysten taloudelliseen menestykseen että iäkkäämpien työntekijöiden työmotivaatioon, -hyvinvointiin ja kykyyn jatkaa työelämässä täydellä potentiaalilla aina eläköitymiseen saakka. Antoisa ja sujuva työuran päätös antaa paremman pohjan hyvinvoinnille myös alati pidentyvälle elämänvaiheelle työuran jälkeen.

Liisa Järvilehto, psykologi ja Heini Järvinen, psykologi ja AgeWise Oy:n perustajat