15.10.2020

Käytännön askeleita kohti psykologista turvallisuutta

Psykologinen turvallisuus on tullut viime vuosina vauhdilla mukaan modernin johtamisen keskeiseen sanavarastoon. Sen tärkeydestä puhutaan webinaareissa, blogikirjoituksissa, lehtiartikkeleissa ja keynoteissa.

Puheiden jälkeen ihmisille jää kuitenkin usein epäselväksi, miten psykologista turvallisuutta voi ihan käytännössä parantaa omassa työporukassaan.

Tässä kirjoituksessa alustan – ja tulevissa HENRY:n webinaareissani syvennän – ajatuksia jokaisen ihmisen mahdollisuuksista vaikuttaa positiivisesti ympäristönsä psykologiseen turvallisuuteen.

Mitä on psykologinen turvallisuus?

Psykologinen turvallisuus on yksinkertaisimmillaan sitä, että asioista uskalletaan puhua, ihmiset uskaltavat myöntää virheensä tai osaamisen puutteet, tekevät ehdotuksia ilman pelkoa torjumisesta ja haastavat huomaavaisesti ideoita tai nykyisiä toimintamalleja.

Psykologisesti turvallisessa ympäristössä ideoiden vastakkainasettelu ei tarkoita ihmisten vastakkainasettelua; tiimi ei käänny ketään vastaan, vaikka ehdotus olisi lopulta toteutuskelvoton eikä kenenkään tarvitse hävetä ehdotustaan. Psykologinen turvallisuus ei missään tapauksessa tarkoita, että virheet jätetään käsittelemättä, vaan päinvastoin, niistä puhutaan avoimesti ja tuomitsematta.

Tiimien toiminnassa psykologinen turvallisuus on kaikkein tärkein menestystekijä. Jotta oikeisiin asioihin voidaan keskittyä, on puhuttava avoimesti. Viimeistään Googlen 2016 julkaistut tutkimukset osoittivat Aristoteleen holistisen ajatuksen todeksi: Kokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa.

Miten psykologisen turvallisuuden taso määräytyy?

Jokaisella ihmisellä on oma kokemuksensa ympäristön psykologisesta turvallisuudesta. Ilmiöön vaikuttaa kaksi tekijää: aiemmat kokemukset ja kulloinenkin tilanne – toisin sanoen pitkän ja lyhyen aikavälin asiat.

Jos joku esimerkiksi käyttäytyy kokouksessa aggressiivisesti, hiljentää muita tai lyttää toisten ajatuksia, psykologinen turvallisuus laskee hetkellisesti. Jos tämä käyttäytyminen toistuu, turvallisuuden tunne ja luottamus kärsivät myös pitkällä aikavälillä. Näin ollen seuraavan kokouksen psykologisen turvallisuuden lähtötaso on matalampi.

On paljon helpompaa huomata mikä käyttäytyminen tuhoaa psykologista turvallisuutta kuin mikä rakentaa sitä. Rakentaminen on usein hiljaista, sillä se perustuu kuuntelemiseen ja tilan antamiseen.

Palautteen pyytäminen on käytännön vipu psykologisen turvallisuuden parantamiseksi

Palautteen pyytäminen parantaa psykologista turvallisuutta sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Välittömästi se viestii monimerkityksellisesti, että palautteen pyytäjä on avoin kuuntelemaan toista, osoittaa haavoittuvuutta ja halukkuutta kehittyä, ja ilmaisee arvostavansa toisen ajatuksia ja huomioita.

Pitkällä aikavälillä se johtaa paremmasta luottamuksesta aiheutuvaan sujuvampaan keskusteluyhteyteen, joka synnyttää vanavedessään lisää psykologista turvallisuutta.

Kannustaminen palautteen pyytämiseen olisi kaikkien ulottuvilla oleva ratkaisu lähes jokaista organisaatiota mietityttävään ongelmaan: kuinka varmistaa riittävä palautteen saanti. Kuten tutkimukset osoittavat, tässä on vielä todella paljon parannettavaa.

Ne yritykset, jotka onnistuvat kannustamisessa palautteen pyytämiseen, saavat etua ihmisten omistautumisessa, osaamisen pitämisessä ja tuloksien tuottamisessa – psykologinen turvallisuus kun on se kaikkein tehokkaimpien tiimien yhteinen nimittäjä.

Kiitos keskittymisestä, antakaa palautetta Linkedinissä!

Lisää luettavaa
Teamspectiven kotisivu  – Teamspective tuottaa sovellusta, joka auttaa ihmisiä pyytämään ja antamaan toisilleen korkealaatuista palautetta töissä.
Jaakko Kaikuluoman ja HENRY:n 28.10. webinaari: ”Teoriasta käytäntöön: paranna psykologista turvallisuutta päivittämällä palautekäytäntöjä”
Jaakko Kaikuluoman ja HENRY:n 24.11. webinaari: ”Askeleet kohti inhimillistä palautekulttuuria”

Jaakko Kaikuluoma 

Diplomi-insinööri, palautekouluttaja ja Teamspectiven perustaja. Jaakko uskoo, että inhimillinen työelämä vaatii lisää keskittymistä siihen, kuinka ihmiset puhuvat toisilleen.