05.05.2020
Diginatiivit ravistelevat tulevaisuuden työyhteisöviestintää
Mitä työyhteisöviestinnän nykytilasta ajattelee tulevaisuuden ammattilainen, tuo pian uraputkeen tarttuva sukupolvi Z:n edustaja? Asiantuntijoiksi kasvavilla nuorilla on omat vaatimuksensa yritysten tuottaman sisäisen informaation ja viestinnän suhteen.
Haaga-Helian markkinoinnin ja tietojenkäsittelyn opiskelijat ovat olleet yhdessä koko kevään pituisella kehitysmatkalla, missionaan uudistaa yritysten työyhteisöviestintää. Opiskelijaprojektit oli tarkoitus esitellä työyhteisöviestinnän Törmäys-tapahtumassa, joka siirrettiin olosuhteiden pakosta syksyyn. Opiskelijat eivät tästä kuitenkaan lannistuneet – nyt kehitysideat esitellään opiskelijoiden järjestämässä Sysäys Live –webinaarissa 7.5.2020.
Ehdin juuri ennen koronakriisin alkamista haastatella suunnittelutyön parissa ahkeroivaa opiskelijaryhmää.
(Haaga-Helian opiskelijat Tram Ly ja Joonas Kurppa luovassa palaverissa)
Teknologiasta apua työyhteisöviestinnän kehittämiseen
Opiskelijat esittelivät tiimeittäin kekseliäät teknologiset ratkaisunsa ja innostuin kaikista palveluaihioista valtavasti. Jokaista eri tiimistä tullutta ideaa olisi mahdollista jalostaa valmiiksi palveluksi ja käyttöön otettavaksi oikeisiin yrityksiin. Vaikka opiskelijoiden kehitysprojektit olivatkin keskeisin osuus, puhuimme myös siitä, mikä työyhteisöviestinnän nykytila on ja miten sen tulisi muuttua, että se palvelisi parhaalla mahdollisella tavalla tulevaisuuden ammattilaisia.
Nykyisen yritysviestinnän tila koettiin suhteellisen hyväksi. On tervettä silti synnyttää ajatuksia siitä, että parannettavaa aina löytyy. Yksi kehityskohta on tietysti viestintään käytetyt välineet. Isotkin organisaatiot saattavat vielä hyödyntää viestinnässään esimerkiksi ilmoitustauluja, joihin läntätään paperilappu tiedottamaan tarvittavista asioista. Omaan korvaan se kuulostaa mahdottoman vanhanaikaiselta, mutta nuoret eivät yllätyksekseni pane tätä pahakseen.
”Ei sen kummemmalle viestinnälle ole tällä toimialalla tarvetta. Oman toimipisteen ilmoitustaulu ja WhatsApp keskusteluryhmä riittää. Ei meillä esimerkiksi ruokakaupassa tarvitse rivityöntekijän olla yhteydessä muihin toimipisteisiin. Prosessit ovat samoja ja kaikki tietää miten ne toimivat.”
(Haaga-Helian opiskelijat tunnilla editoimassa videota)
Tätä me toivomme – olkaa valmiina!
Sukupolvi Z, eli tarkemmin avattuna 1995–2000-lukujen alussa syntyneet diginatiivit eivät olekaan täysautomaation ja satojen erilaisten digitaalisten ratkaisujen ehdottomia kannattajia.
Tärkeimpinä nostoina tulivat avoimuus viestinnässä sekä työntekijään tutustuminen, kuuntelu ja läsnäolo. Tunne yhteisöllisyydestä on merkityksellisempää kuin se, missä kanavassa viestintää tehdään. Tulevaisuus näyttää monen mielestä muuttavan viestintää paljon. Opiskelijat eivät kuitenkaan ennusta rajua kasvua teknologisten palveluiden hyödyntämisessä, vaan enemmänkin niiden hiipumista. Applikaatioita tullaan heidän näkemystensä mukaan vielä riisumaan rajusti ja lopulta käyttöön jää vain oleellinen. Ylimääräinen tilpehööri sulatetaan pois pikkuhiljaa.
Myös viestinnän rajoittaminen nousi esiin. Työpaikkojen sisäinen viestintä tunkeutuu liiaksi vapaa-ajalle ja kuormittaa. Selkeämpää rajanvetoa olisi tehtävä, eikä kokoaikainen saatavilla olo tunnu muutenkaan hyvältä idealta. Esimerkiksi sosiaalisen median ja muualta satavan informaation ylikuorma voi jopa sysätä kaiken viestinnän takaisin alkuun, eli digitaalisen viestinnän loppumiseen.
Hei pomo – näin voit muokata yrityksen sisäistä viestintää jo nyt
Kaikkia toimia ei kuitenkaan tarvitse jättää tulevaisuuteen. Tästä syystä pyysin useampaa tiimiä lähettämään terveisensä yritysten johtajille. Tervehdyksiin pyysin erityisesti ehdotuksia, minkälaisia toimia yrityksissä voitaisiin ottaa käyttöön jo nyt, että sisäinen viestintä ja informaation välittäminen kokisivat tarvittaessa parannuksen.
”Älä oleta, mieluummin kysy ja tutustu minuun”
”Vaikka olen nuori, kohtele minua silti samanarvoisena ammattilaisena”
”Kuuntele ja kiinnostu keitä olemme työrooliemme takana”
”Viestinnän aitous ja vuorovaikutus”
”Kertokaa ihmisille mitä viestintä tarkoittaa, miten sitä tehdään ja miten siitä saataisiin yhdessä monipuolisempaa”
Terveiset sisälsivät loistavia pointteja ja pohdintaa. Erityisesti nostaisin viestinnän merkityksen selvittämisen, sillä vuosien saatossa käsitykset ja oletukset muokkautuvat ja siirrämme ajatuksia tietynlaisesta viestinnästä toinen toisillemme. Jokaisessa organisaatiossa viestintä voi tarkoittaa kuitenkin eri asiaa. Yritysten johdon olisi hyvä määritellä se, minkälaista viestintä on juuri heillä.
Tervetuloa Sysäys Live –webinaariin 7.5.
Lisää opiskelijoiden ajatuksia sekä kehitystyön hedelmiä on tarjolla 7.5. klo 14 alkaen järjestettävässä Sysäys Live –webinaarissa. Ilmoittaudu mukaan Henryn tapahtumakalenterin kautta .
Riina Kruut
Somen suurkuluttaja, iloinen innostuja ja elämän ilmiöistä kiinnostunut harrastekirjoittaja. Opiskelen Haaga-Heliassa markkinoinnin ja viestinnän ammattilaiseksi työn ja perhe-elämän vierellä.