09.04.2020

Koronan jälkeinen aika

Keskellä pandemiaa ja keskellä selviytymistaistelua, on hyvä suunnata katseemme pidemmälle. Mitä koronavirus on meille opettanut?

Ainakin sen, että arkeemme ja työhömme vaikuttavat syy- ja seuraussuhteet ovat monimutkaisia, ne ulottuvat yli toimialojen ja kansallisten rajojen ja niitä on vaikea ennakoida.

Koronavirus on osoittanut, kuinka epävarmaa ja inhimillistä on tärkeimpienkin instituutioiden toiminta ja kuinka varsinaisen liiketoiminnan ulkopuolella tapahtuvilla asioilla on suuri vaikutus yksittäisten ihmisten, yritysten ja valtioiden talouteen.

Johtamisen ja strategisen ajattelun opit on rakennettu vakaammalle toimintaympäristölle eivätkä ne välttämättä toimi näinä aikoina.

Jos päästämme irti johtamisen periaatteista, jotka ovat pitkään hallinneet keskustelua – ennen kaikkea hierarkkisuudesta ja tarpeesta kontrolloida ihmisiä ja tapahtumia – meille vapautuu voimia ja toivoa. Ihmiset ryhtyvät organisoitumaan alhaalta-ylös, heidän omien tarpeittensa ja ympäristöjensä mahdollisuuksien mukaan.

Emme puhu ainoastaan koronaviruksen aiheuttamasta tilanteesta ja vastauksestamme siihen vaan uudenlaisen ajatusmaailman ja uudenlaisten kyvykkyyksien rakentamisesta, jotka auttavat meitä toimimaan jatkossa vastaavien tilanteiden tullessa vastaan.

Tällainen muutos on väistämätöntä.

Monet tekijät muokkaavat tulevaisuuden liiketoimintamaisemaa.

Planeetan fyysiset rajat ovat tulleet vastaan. Meidän on opittava elämään, kuluttamaan ja tekemään työtä kestävällä tavalla. Ja ymmärtämään, että olemme osa isompaa kokonaisuutta.

Toisaalta tekoäly on tunkeutunut elämäämme. Meistä on tullut tärkein tiedon tuottamisen lähde. Yhä suurempi osuus tekemisistämme, kommunikaatiostamme ja liikkeistämme jättää digitaalisen jalanjäljen. Tätä dataa myydään meille takaisin, sitä käytetään ohjaamaan valintojamme ja vaikuttamaan siihen, miten meidän tulisi eri asioista ajatella.

On aika miettiä johtamista uudelleen.

Mika Aaltonen

Mika Aaltonen on kauppatieteen tohtori, ennakoinnin & kompleksisuuden dosentti. Hän on konsultoinut useiden maiden hallituksia ja kv-yritysten johtoa eri puolella maailmaan. Mika on kirjoittanut 15 kirjaa, joista viimeisin Tekoäly – ihminen ja kone käsittelee teknologian vaikutusta elämäämme.