05.03.2020

Tunteita ja teknologiaa – työyhteisöt muutosten keskellä

Työnilo, hyvinvointi ja tunneäly. Kuuluvatko tunteet työpaikalle ja saako töissä olla kivaa? Tunteet tekevät meistä inhimillisiä alati muuttuvissa, teknologisesti älykkäämmiksi kehittyvissä työympäristöissä. Sallitaanko tunteiden näyttäminen vai kuuluvatko tunne-elämän pyörteet työpaikan ovien ulkopuolelle?

Voi ihminen! Tuo tunteidensa edessä voimaton otus, jonka kirjo erilaisista kokemuksista pelkästään yhtenä työpäivänä voi vaihdella jännityksestä väsymykseen ja ilosta pettymykseen. Jos mielemme sopukoissa käy tällainen myllerrys, niin miltä näyttää työpaikka, jossa kaikilla on mahdollisuus tuoda tunteensa julki?

Myös henkilökohtaiset asiat tulevat toisinaan mukaan työpaikan kahvihuoneeseen. Miten sinä suhtaudut työkaveriisi, joka kertoo olevansa täysin uuvuksissa perheensä läpikäymän norovirusvyyhdin jälkeen? Vaikka kyseeseen tulisi henkilökohtaisten asioiden lisäksi myös työstä itsestään kumpuavia tunnevyöryjä, on jokaisella meistä työkaverin roolissa hyvä olla ripaus empatiaa takataskussa. Konflikteilta ei aina vältytä, vaikka kaikki noudattaisivatkin hyviä käytöstapoja. Eripuraa voi päästä syntymään myös sellaisessa tilanteessa, jossa ihmiset eivät varsinaisesti riitele, vaan napit vastakkain asettuvatkin erilaiset työhön liittyvät asiat tai ammatilliset näkemykset.

Näistä erityisen tärkeistä aiheista kuullaan työyhteisöviestinnän tapahtumassa puheenvuoro Vapa median johtavalta asiantuntijalta, Satu Irisvikiltä. Satu kutsuu tätä vuorovaikutuksesta, empatiasta, ystävällisyydestä ja läsnäolosta muodostuvaa palettia tiimiälyksi. Haastattelussa Irisvik kertoo nauttivansa työskentelystä tilanteissa, jossa inhimillinen vuorovaikutus on vahvasti läsnä. Tärkeimpinä seikkoina tiimiälyn syntyyn hän pitää muun muassa erilaisuuden ymmärtämistä tiimin jäsenten kesken, mikä tekee toisen ihmisen kohtaamisesta helpompaa. (1

Mistä on hyvät työyhteisöt tehty?

Ainakin positiivisuutta huokuvasta ilmapiiristä, ystävällisyydestä ja kohteliaisuudesta. Mielestäni kaksi jälkimmäistä kuuluvat perinteisiin käyttäytymisnormeihin yhteisöissä, joissa työkavereina on iso nippu erilasia yksilöitä erilaisine tunteineen. Positiivinen ilmapiiri syntyy lähes automaationa, mikäli kaksi muuta asiaa ovat kunnossa.

Työelämä on monella toimialalla valtavan murroksen alla. Modernisoituminen tekee arjesta muutoksen keskellä toisinaan haastavaa. Uusia asioita pitää omaksua nopeasti ja kelkasta putoaminen on monelle pelottavan mahdollista. Työtavat ja -välineet muuttuvat, asioita tehdään aina vain uudemmilla teknologioilla ja oman työn loppumista automatisoitumisen vuoksi odotetaan polvet tutisten.

Isojen mullistusten keskellä saattaa myös työntekijällä olla vaikeuksia suhtautua ilolla kaikkiin uudistuksiin. Niin kehitykseen liittyvissä, kuin monissa muissakin tilanteissa keskusteluyhteyden säilyttäminen on oiva tapa tukea työntekijää urapolun erilaisissa käänteissä.

Saako töissä olla kivaa?

Avainasemassa työntekijää tukevassa ympäristössä on avoin johtajuus ja ymmärrys. Kaikki eivät ole esimerkiksi samanlaisia oppijoita. Ihmisten väliset eroavaisuudet eivät kuitenkaan saa asettaa ketään mielikuvitukselliseen paremmuusjärjestykseen, vaan ne kertovat kaikessa yksinkertaisuudessaan ihmisten yksilöllisyydestä. Avoimen johtajuuden ja ymmärryksen lisäksi listaisin itse tärkeiksi kulmakiviksi myös työntekijän mahdollisuuden olla oma itsensä sekä saada vaikuttaa oikeisiin asioihin, jonka myötä voi kokea olevansa tehtävässään tärkeä (2.

Työnhakuilmoituksissa tapaa lähes poikkeuksetta raflaavan lauseen, jonka mukaan olet osa ”huipputiimiä” tai pääset työskentelemään ”kannustavan porukan” kanssa. Olen toiveikas ja haluan uskoa, että tällaisia tiimejä löytyy mahdollisimman paljon. Yhteisöllä ja tiimihengellä on valtava merkitys, eikä ainoastaan työntekijän hyvinvointia ajatellen. Hyvä tiimihenki takaa usein myös parempien tulosten saavuttamisen. Kun ihmisellä on hyvä, kokonainen ja tärkeä olo osana hänelle merkityksellistä kokonaisuutta, hän on valmis ylittämään toistuvasti itsensä ammatillisesti.

Tunne äly, älyä tunne!

Yhteisön kannustavana ja empatiakykyisenä jäsenenä toimimista voi myös harjoitella ja siihen haluan kaikkia erilaisia yhteisöjä kannustaa. Tiimiälystä on saatavilla kirja ja valmennussarja, joka antaa erilaisille organisaatioille avaimia tiimiälyn kehittämiseksi. Viisi tärkeintä ja keskeisintä tiimiälytaitoa ovat: itsetuntemus, yhteinen suunta, salliva ilmapiiri, lupa ja vastuu toimia sekä rikastava vuorovaikutus. (3

Satu Irisvikin ja monet muut upeat puhujat näet 2. huhtikuuta työyhteisöviestinnän huippupäivässä Törmäyksessä. Lue lisää ja tule mukaan keskustelemaan työmaan tunteista, vuorovaikutuksesta ja muista tärkeistä työyhteisöä elävöittävistä asioista!

Riina Kruut

Somen suurkuluttaja, iloinen innostuja ja elämän ilmiöistä kiinnostunut harrastekirjoittaja. Opiskelen Haaga-Heliassa markkinoinnin ja viestinnän ammattilaiseksi työn ja perhe-elämän vierellä.

Lähteet:
Lähde: 1) https://www.ukko.fi/blogi/satu-irisvik-kohtaamiset-ja-vuorovaikutus-tulevaisuuden-tyoelamassa-omat-duunit-podcast/
Lähde 2) https://op.media/alueet/helsinki/%22toissa-kuuluu-olla-kivaa%22-tyoniloa-etsimassa!-1bb57be30762497083b416c6c044cbf7
Lähde 3) https://www.vapamedia.fi/tiimialy/
(Kuvat pixabaysta)