13.08.2019
Ratkaisuja rekrytointivaiheen syrjintään
Suomessa asuvien maahanmuuttajataustaisten työpanosta tarvitaan ja Suomesta halutaan tehdä kiinnostava vaihtoehto maahan muuttaneille myös lähivuosina. Samaan aikaan erityisesti naisilla tiedetään olevan vaikeuksia löytää työtä Suomesta. Korkea koulutus ei takaa työpaikan löytymistä ja usein työnhakijat kohtaavat myös syrjivää kohtelua jo rekrytointivaiheessa. Miten löytää ratkaisuja tähän yhtälöön? Syvennyin näihin teemoihin toisessa pro gradu -työssäni. Haastattelin 12 korkeasti koulutettua maahanmuuttajataustaista naista sekä neljää maahan muuttaneiden työllistämiskysymysten parissa työskentelevää asiantuntijaa. Pääaineiston haastateltavat muuttivat Suomeen nuoruus- tai aikuisiällä 11 eri maasta: Espanjasta, Itävallasta, Keniasta, Mosambikista, Saksasta, Saudi-Arabiasta, Serbiasta, Singaporesta, Somaliasta, Turkista ja Virosta kolmella eri vuosikymmenellä: 1990-, 2000- ja 2010-luvuilla. Suurimmalla osalla muutto perustui vapaaehtoisuuteen ja muuttosyihin lukeutuivat parisuhde tai opinnot. Kaksi haastateltavaa muutti Suomeen pakolaisstatuksella. Tutkimukseni osoittaa, että suurimmalla osalla ensimmäisen työmahdollisuuden löytäminen Suomesta muodostui vaikeimmaksi haasteeksi. Haastateltavat kertoivat myös rekrytointivaiheessa kohtaamastaan syrjinnästä, joka ilmeni niin hienovaraisina mikroaggressiona kuin suorana rasisminakin.
”Suomessa asiat sujuvat, jos vain on ahkera”
Haastateltavilla oli aluksi vahva työelämäorientaatio sekä myönteisiä odotuksia sitä kohtaan, että Suomesta olisi helpohkoa löytää työtä. Heillä oli monipuolista kielitaitoa koulutuksen ja työkokemuksen ohella sekä valmius kehittää omaa osaamistaan. Afrikan mantereelta muuttanut Jemina korosti, että Suomessa asiat sujuvat, jos vain on “ahkera ja tekee paljon töitä”. Odotusten ja kokemusten välinen ristiriita yllätti työnhakijat, esimerkiksi englanninkieliset työmarkkinat osoittautuivat oletettua suppeammiksi. Tutkinnon rinnastaminen tuotti myös haasteita. Korkeat suomen kielen taidon vaatimukset turhauttivat, kuten myös se, ettei muualta hankittua koulutusta ja osaamista tunnuttu arvostavan. Huolimatta pettymyksistä työnhakijat etsivät aktiivisesti tukea työnhakuun eri sektoreilta. Useilla oli myönteisiä kokemuksia kolmannella sektorilla toimivista työllistämisprojekteista sekä mentorointiohjelmista. Tukityöllistämistä (työkokeilu, palkkatuki) käytettiin aktiivisesti ja sen toivottiin auttavan verkostojen kasvattamisessa sekä koulutusta vastaavan työpaikan löytymisessä. Osa haastateltavista hankki mielekästä tekemistä ja verkostoja vapaaehtoistyön kautta. Usea haastateltava päätyi täydentämään jo hankittua tutkintoaan tai jopa suorittamaan vastaavan tai kokonaan uuden tutkinnon. Yksi heistä oli sosiologin koulutuksen eurooppalaisesta yliopistosta hankkinut Olga, joka pettymyksestä toivottuaan päätti olla ”realisti” ja kouluttautua lähihoitajaksi.
Syrjivä kohtelu aiheuttaa tunnekuormaa
Työnantaja päättää, kenet kutsutaan työhaastatteluun. Tutkimukset todistavat, että sukunimellä on väliä¹ . Jos Aalto ja Ahmed ovat tasavahvoja hakijoita, kumman sinä kutsuisit? Työni asiantuntijahaastateltavat kertoivat, että työnhakijoita syrjivä kohtelu alkaa usein jo siinä vaiheessa, kun työhakemuksia käydään läpi: ”Ehkä yleisin syrjintätilanne on se, ettei maahan muuttanutta kutsuta haastatteluun, koska hänen taitojaan epäillään”. Tässä vaiheessa kohdattua syrjintää on erityisen vaikeaa osoittaa todeksi. Haastattelemani naiset kertoivat kokemuksistaan myös työhaastatteluista. Janet kuvasi, että haastattelu oli toteutettu suomeksi, vaikka työtehtävä edellytti vain englannin kielen osaamista. Aisha kertoi, miten haastattelussa oli pohdittu hänen vaatetustaan. Rebecca muisteli, miten työnantaja oli ryhmähaastattelussa lakannut puhumasta hänelle. Jeminan kohdalla IT-alan työnantaja vetosi ensin Jeminan puuttuvaan ruotsin kielen taitoon, mutta kertoi myöhemmin, että rekrytoinnin esteenä oli Jeminan ihonväri. Pitkittynyt työnhakuprosessi ja syrjivä kohtelu aiheuttivat raskasta tunnekuormaa, stressiä sekä fyysisiä ja psyykkisiä oireita. Syrjinnän ja rasismin vaikutuksia yksilön mielenterveyteen tutkinut Robert T. Carter² onkin todennut, että toistuvat rasismikokemukset voivat aiheuttaa ahdistusta ja masennusta. Statuksen putoaminen uuteen maahan muuttaessa, aiemman arvostuksen romahtaminen ja äkillinen kelpaamattomuuden kokemus jopa työmarkkinoiden yksinkertaisimpiin töihin murentavat jaksamista ja itsetuntoa. Haastattelemani työnhakijat reagoivat syrjintäkokemuksiin eri tavoin ja vaikutukset ulottuivat eri elämänalueille. Kukaan ei maininnut tehneensä ilmoitusta yhdenvertaisuusvaltuutetulle.
Ratkaisun avain: yhdenvertainen rekrytointi
Tutkimukseni osoittaa, ettei korkeakaan koulutus takaa maahan muuttaneille naisille nopeaa työllistymistä. Naisten kohdalla on huomioitava, että he muuttavat useimmiten Suomeen parisuhteen tai perheen vuoksi, jolloin koulutus- tai työpaikkaa sekä sosiaalisia ja ammatillisia verkostoja ei välttämättä ole täällä valmiina. Etenkin puolison roolissa Suomeen muuttavat naiset tarvitsevatkin usein oletettua enemmän tukea ammatillisten verkostojen luomiseksi. Sukupuolen, muuttosyyn, – ajankohdan ja lähtömaan lisäksi työllistymiseen vaikuttavat aina useat eri tekijät koulutuksesta työkokemukseen. Rekrytointivaiheessa koettu syrjintä on työllistymistä hidastava tekijä, johon voi ja pitää puuttua. Keinoja on monia, esimerkiksi tiedon lisääminen, anonyymi rekrytointi sekä henkilöstön kouluttaminen johtotasolta asiantuntijatasolle. Työnantajien hyvistä käytännöistä tarvitaan myös enemmän keskustelua yhdenvertaisen rekrytoinnin varmistamiseksi. Jatketaan siis dialogia!
Heidi Lehtovaara, FM 2013, 2019
Helsingin yliopiston Sukupuolentutkimuksen maisteriohjelmaan tehty lopputyö on osa tulevaisuuden työelämää tutkivaa WeAll -hanketta³ . Heidi on kiinnostunut yhdenvertaisen rekrytoinnin kehittämisestä. Hän on työskennellyt vuosia kolmannella ja julkisella sektorilla maahan muuttaneita ja turvapaikkataustaisia naisia auttavissa projekteissa sekä tehnyt vapaaehtoistyötä. Tällä hetkellä hän työskentelee lähijohtajana Helsingin kaupungilla. Yhteystiedot: heidi.lehtovaara@gmail.com
¹ https://liikkeessaylirajojen.fi/etninen-syrjinta-suomalaisilla-tyomarkkinoilla-tutkimus-seuranta-tulevaisuus/
² https://www.researchgate.net/publication/309319476_Race-Based_Traumatic_Stress_Racial_Identity_Statuses_and_Psychological_Functioning_An_Exploratory_Investigation
³ http://weallfinland.fi/