24.01.2018

Työnantaja – oletko valmis ammatillisen koulutuksen uudistukseen?

Ammatillisen koulutuksen laki uudistui 1.1.2018. Sen tavoitteena on edistää koulun ja työelämän yhteistyötä ja valmistaa osaajia vastaamaan paremmin työelämän tarpeisiin. Tavoite on hieno ja tarpeellinen, mutta mitä se käytännössä tarkoittaa.

Mikä käytännössä muuttuu?

Tutkintonimikkeiden määrä vähenee, tutkintojen sisällä voi erikoistua ja opiskelun voi hoitaa nopeammassa tahdissa. Osaamista voi hankkia suorittamalla vain tutkinnon osia, kun aiemmin piti suorittaa koko tutkinto. Työelämän perustaidot pyritään varmistamaan yhteisillä tutkinnon osilla.

Uudistuksen tärkeänä tavoitteena on, että osaaminen hankitaan siellä missä sitä tarvitaan eli työpaikoilla. Varsinaista työssäoppimista ei jatkossa enää ole, vaan työpaikalla opiskelu tapahtuu oppisopimuskoulutuksena ja/tai koulutussopimuksen kautta. Jatkossa työpaikan edustaja osallistuu koulutuksen suunnitteluun, ohjaamiseen ja oppimisen arviointiin.

Koulutussopimustyöpaikan tarjoajalle ei makseta korvausta, jos opiskelija tulee organisaatioon koulutussopimuksen kautta. Poikkeuksena on ainoastaan vaativaa erityistä tukea saava opiskelija. Oppisopimuskoulutuksessa työnantajalle maksetaan koulutuskorvausta, jos koulutuksen järjestäjä ja työnantaja arvioivat, että koulutuksesta aiheutuu työnantajalle kustannuksia.

Oppimista arvioivat opettaja ja työelämän edustaja yhdessä. Työelämän edustajat perehdytetään arviointiin, mutta koulutuksen järjestäjä vastaa kuitenkin arvioinnista. Osaaminen osoitetaan näytöissä pääasiassa aidoissa työelämän tilanteissa.

Kuka tekee mitäkin?

Vaikka oppilaitokset ovat jatkossakin vastuussa ammatillisesta koulutuksesta, työmäärä yrityksissä tulee lisääntymään. Resursseja kuluu opiskelijoiden valintaan ja ohjaamiseen, osaamisen arviointiin sekä yhteydenpitoon oppilaitosten kanssa. Kuinka moni yritys on valmis lisäämään resurssejaan ja ehtiikö opettaja antamaan riittävästi tukea kaikilla työpaikoilla? Se jää nähtäväksi.

Opiskelijan ohjaamista voi hankaloittaa vaihtuvuus työpaikoilla. Esimiehet ja työpaikkaohjaajat voivat lähteä talosta. Jos taas ohjaustyö sysätään jo entuudestaan ylityöllistetylle esimiehelle, opiskelija jää helposti yksin. Työntekijöiden vaihtuvuus ei kuitenkaan vaikuta harjoittelun tai oppimisen jatkuvuuteen, mikäli koulutussuunnitelma on tehty huolellisesti. Kirjatut työtehtävät ja tiivis yhteistyö oppilaitoksen kanssa edesauttavat opintojen sujumista muutoksista huolimatta.

Hyöty yritykselle?

Jotta yritys haluaa sitoutua opiskelijaan ja työharjoittelijaan, sillä täytyy olla todellinen tarve tulevalle ammattilaiselle. Koska yritys ei poikkeusta lukuun ottamatta saa opiskelijakohtaista koulutuskorvausta, motivaation täytyy tulla hyödyn kautta.

Joitakin yrityksiä on syyllistetty halpatyövoiman käytöstä - osaa toki ihan syystäkin. Jotkut ammattiliitot ovat jopa kampanjoineet ja keränneet ”mustaa listaa” opiskelijoita hyväksikäyttävistä yrityksistä. Ei ole mitenkään yllättävää, että tämä voi vähentää vastuullisenkin yrityksen halua ottaa opiskelijoita. Koska opiskelijoita pitää saada työelämään yhä aikaisemmassa vaiheessa, pelottelun sijaan tarvitaan kannustimia.

Monilla toimialoilla on pulaa osaajista. Työllistämällä opiskelijoita yrityksillä on mahdollisuus kouluttaa heitä omiin tarpeisiinsa. Hyvin hoidettu harjoittelujakso sitouttaa opiskelijaa ja välittää hyvää työnantajakuvaa. Hyvä maine lisää jatkossakin yrityksen kiinnostavuutta uusien ammattilaisten silmissä. Opiskelija voi tuoda organisaatioon tuoreita ideoita ja ajatuksia ja haastaa positiivisella tavalla pidempään talossa olleita. Monet yritykset ovat ymmärtäneet käänteismentoroinnin arvon.

Jos työnantaja pelkää kaiken panostuksensa jälkeen opiskelijan lähtevän talosta heti valmistumisensa jälkeen, sama riski on kenen tahansa talossa olevan avainhenkilön suhteen. Konkarikin voi lähteä yrityksestä, vaikka häneen olisi panostettu vuosien ajan.

Työelämä muuttuu, minkälaisia ammattilaisia tarvitaan?

Työelämä muuttuu niin nopeasti, että joillakin toimialoilla voi olla vaikea tietää, minkälaisia ammattilaisia ja mitä osaamista tarvitaan muutaman vuoden päästä. Aidossa työympäristössä opiskelija tottuu elämään jatkuvassa muutoksessa ja ymmärtää itsensä kehittämisen, joustamisen ja sopeutumisen tarpeen. Työtehtäviä tulee ja menee ja roolit muuttuvat.

Osaaminen vanhenee hyvin nopeasti, joten yrityksessä tarvitaan positiivista asennetta elinikäistä oppimista kohtaan. Koulutuksen sisältöä voidaan suunnitella pitkäjänteisesti, mutta sitä täytyy pystyä muokkaamaan nopeastikin vastaamaan työelämän tarpeita. Vanhan tiedon opiskelusta ei hyödy kukaan. Tiivis ja hyvä oppilaitosyhteistyö kehittää parhaimmillaan yrityksen toimintaa laajemminkin.

Ei pelkkää työtä, vaan myös työkulttuuria

Työelämään siirtyy jatkossa yhä enemmän alle 18-vuotiaita opiskelijoita. Tämä lisää työpaikkojen kasvatuksellista työtä entisestään. Työelämävalmiudet ovat erilaisia, jos verrataan teollisuutta vaikka kaupan- tai palvelualoihin. Usein työelämävalmiuksissa on kyse kuitenkin ihan perustaidoista kuten siitä, että työpaikalla ollaan ajoissa, noudatetaan työvuoroja ja miten käyttäydytään.

Työharjoittelussa kyse ei ole pelkästään työnteosta, vaan koko työpaikan kulttuurin omaksumisesta. Kasvattaessa opiskelijaa ”talon tavoille” opiskelija omaksuu myös työkulttuurin. Positiivinen työkulttuuri edistää oikean työasenteen syntymistä, mikä on tulevalle ammattilaiselle merkittävä menestystekijä.

Ammatillisen koulutuksen uudistus herättää paljon kysymyksiä. Paljonko yritykset ovat valmiita panostamaan opiskelijoihin? Riittääkö nuorille harjoittelupaikkoja vai voiko syrjäytyminen alkaa jo opintojen aikana? Miten käy syvällisen oppimisen, kun opiskeluaika lyhenee?

Jotta yritys pystyy kasvamaan ja uudistumaan, sen pitää panostaa osaamiseen ja tulevaisuuden ammattilaisiin. Pelkkä osaaminen ei riitä, vaan tarvitaan myös energiaa ja oikeaa asennetta. Toimiva ja kehityshaluinen työyhteisö on yrityksen elinehto.

Lisätietoja ammatillisen koulutuksen uudistuksesta:
http://minedu.fi/amisreformi
http://minedu.fi/documents/1410845/4297550/OKM_AKR_mika_muuttuu_tyoelama.pdf/9f7fb2b6-ab52-4dc1-861e-a1fc5aace194

Tiina Äijänaho
HR-ammattilainen ja Haaga-Helian Opettajakorkeakoulun opiskelija