29.03.2017
Henkilöstöteko 2016 vie meitä kohti parasta työelämää!
Suomessa on vuodesta 2013 ollut käynnissä laaja, valtakunnallinen Työelämä 2020 -hanke, jonka visiona on rakentaa Suomen työelämästä Euroopan paras vuoteen 2020. Henkilöstöteko 2016 kilpailussa mukana olleet työpaikat vahvistivat luottamustani siihen, että vielä saavutamme visiomme. Hankkeitten myötä pääsimme osallisiksi sitä upeata työtä mitä suomalaisilla työpaikoilla tehdään.
Henkilöstöteko -kilpailun kriteerit tukevat erittäin hyvin Työelämä 2020 -hankkeen visiota. Finalisteiksi pääsivät ne työpaikat, jotka parhaiten vastasivat seuraaviin näkökulmiin:
- Miten teko edistää hyviä johtamiskäytäntöjä, osaamisen kehittämistä, työyhteisön toimivuutta tai työntekijöiden terveyttä ja hyvinvointia?
- Miten teko edistää työpaikan kilpailukykyä ja kustannustehokkuutta?
- Edustaako teko ajankohtaisuutta, esimerkillisyyttä, innovatiivisuutta ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta?
Työelämän kehittämisessä elämme mielenkiintoista aikaa. Olemme tällä hetkellä ehkä historiamme suurimpien haasteiden edessä. Työelämä muuttuu vauhdilla, miten ja mihin suuntaan emme vielä varmuudella tiedä tai edes osaa ennustaa. Paikalleen jääminen on joka tapauksessa poissuljettu vaihtoehto. Uudistuminen silloin, kun ennakointi on lähes mahdotonta, edellyttää vahvaa muutoskykyä ja rohkeutta. Tarvitsemme selkeän vision siitä mihin pyrimme.
Lisäksi tarvitsemme tekemisiimme merkityksellisyyttä sekä ketteryyttä. Ketteryys voi ilmentyä esimerkiksi kokeiluina, eri vaihtoehtojen kautta uuden toimintatavan löytämiseen. Tähän suuntaan ollaan menossa, kun katsotaan tuoreen TEM:n Työolobarometrin tutkimustuloksia, jonka mukaan n. 70% vastaajista arvioi väitteen ”työntekijöitä kannustetaan kokeilemaan uusia asioita” pitävän paikkansa joko erittäin hyvin tai melko hyvin. Tulosten mukaan näyttää muutenkin siltä, että suomalaisilla työpaikoilla on hyvät edellytykset pysyä kehityksessä mukana, mm. digitalisaatio etenee työpaikoilla ennätysvauhtia. Vastaajista yli 80% ilmoitti, että heidän työpaikkansa on sellainen, että siellä voi oppia uusia asioita joko erittäin hyvin tai melko hyvin. 81% vastanneista olivat myös sitä mieltä, että työntekijöiden ja johdon väliset suhteet ovat avoimet ja luottamukselliset. Osallistumismahdollisuudet työpaikan toiminnan kehittämiseen on kehittynyt positiivisesti aina vuodesta 2006, jolloin seuranta on aloitettu.
Työelämän kehittäminen on tavoitteellista ja pitkäjänteistä työtä. Meidän työelämässä on paljon sellaisia piirteitä, jotka ovat muotoutuneet ajan ja yhteistyön myötä. Kyseisiä piirteitä voimme kuvata myös vahvuuksina tai muutosajureina työelämämme uudistumisessa. Vuodenvaihteessa julkaistu TEM-raportti ”Hyvä työelämä Suomen kilpailukykytekijänä” nostaa menestyksemme keskiöön osaamisen, yhdessä tekemisen ja turvallisen ympäristön. Näitä voimavaroja emme saa unohtaa vaan meidän pitää niitä hyödyntää maamme kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin varmistamiseksi myös jatkossa.
Työelämän kehittämisessä tarvitaan myös edelläkävijöitä. Tarvitaan työpaikkoja, jotka omalla esimerkillään näyttävät suuntaa muille. Muiden hankkeet ja kokeilut voivat toimia liikkeelle panevana voimana kehittämistyötä miettiville työpaikoille – jos nuo, miksi emme mekin!
Työelämä 2020 -hankkeen alkuvaiheessa selvitimme mitkä olisivat ne yhteiset arvot, joihin hankkeessa mukana olevat tahot voisivat nojautua hankkeen tavoitteiden saavuttamiseksi. Yhteisillä arvoilla halusimme myös innostaa työpaikkoja mukaan yhteisiin talkoisiin. Suomalaisen työelämän arvopohjaksi kirkastuivat seuraavat arvot: luottamus, rohkeus, sinnikkyys ja tarkoitus. Seuraavassa nostan kaksi arvonäkökulmaa esille – rohkeuden ja luottamuksen. Nämä olivat tunnistettavissa myös finalistien teoissa.
Rohkeus arvona on syntynyt ajatuksesta, että työelämää on uudistettava ennakkoluulottomasti ja ettei vanhoilla rutiineilla selvitä tulevaisuuden maailmassa. Rohkeus näkyy finalistien teoissa eri painotuksin. Yksi on kehittänyt täysin uudenlaisen johtamisen käytännön, joka poikkeaa organisaationsa perinteistä. Siinä henkilöstön osallistuminen ja vastuullisuus korostuvat. Toinen on ansiokkaasti näyttänyt, että vanhoja perinteitä ja hyviksi koettuja käytäntöjä voidaan hyödyntää myös tämän päivän työelämässä, jossa uudet trendit ja mahdollisuudet valtaavat ajatteluamme. Kolmas teko edustaa pitkäkestoista kehittämistä, jossa rohkeasti nojaudutaan pitkäjänteiseen työhön ja sen tuomiin hyötyihin.
Kaikkia kolmea finalistitekoa yhdistää luottamus yhdessä tekemiseen sekä yhdessä oppimiseen. Tässä piilee työelämän kehittämisen ydin. Yksin emme rakenna suomalaisesta työelämästä parasta vaan yhdessä, on sitten kyse kansallisesta tavoitteesta tai työpaikan omasta tavoitteesta. Yhdessä tekeminen korostuu myös koko vuoden Suomi100 -juhlinnassa. Ilman yhdessä tekemistä emme olisi saavuttaneet itsenäisyyttämme emmekä hyvinvointiamme. Tarvitsemme yhdessä tekemistä myös jatkossa kun rakennamme seuraavaa sata vuotta!
Suuret kiitokset kaikille Henkilöstöteko 2016 kilpailuun osallistuneille työpaikoille erittäin hyvästä työstä. Kaikkien työ vie suomalaista työelämää eteenpäin, kohti Euroopan parasta. Onnea voittajalle, Vantaan kaupungille Tuunattu työ -hankkeesta. Hanke toimii erinomaisena esimerkkinä siitä, mitä pitkäjänteisellä työllä saadaan aikaiseksi paitsi omassa organisaatiossa myös yhteiskunnallisesti.
Margita Klemetti
Työelämä 2020, hankejohtaja
Henkilöstöteko 2016, tuomariston pj