24.08.2020

Saara Jäntti – sattumien kautta henkilöstöammattilaiseksi

Saara Jäntille ympäristöasiat ja luonnonsuojelu ovat aina olleet sydämenasioita. Hänestä piti tulla aikoinaan maantieteilijä, mutta koska yliopiston ovet eivät auenneet, täytyi keksiä jotain muuta. Hän opiskeli avoimessa yliopistossa maantiedettä, psykologiaa ja kasvatustiedettä.

Maisemanvaihto tuli ajankohtaiseksi ja Saara muutti Porista Helsinkiin. Vaikka hän koki olevansa huono kielissä eikä liiketalouskaan kauheasti kiinnostanut, hän löysi itsensä opiskelemasta ammattikorkeakoulussa tradenomiksi.

- Valmistumisen jälkeen palasin Poriin miehen perässä. Olin todella onnekas, kun sain heti töitä teollisuusyrityksen henkilöstöosastolta. Se tuntui niin omalta!

Ammattikorkeakoulu antoi hyvät työelämävalmiudet ja kartutti kielitaitoa, mutta varsinainen hr-osaaminen karttui töitä tekemällä. HR-kenttä on niin laaja, että opittavaa riittää loputtomasti. Ja sehän sopii tiedonjanoiselle ja ikuiselle opiskelijalle, mikä Saara kertoo olevansa.

Saara on suorittanut työn ohessa ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon ja muita opintoja, mitkä ovat tukeneet hänen työtään. Teollisuusala on itsessään toiminut isona oppikouluna. Kun toimiala on perinteisesti varsin konservatiivinen ja hierarkkinen, ja sidoksissa ammattiliittoihin, se on herkullinen kenttä kehittää työelämää, tasa-arvoa ja työhyvinvointia.

- Olin ollut jo reilut 10 vuotta teollisuudessa, kun halusin vaihtelua työuralleni. Tein rohkean hypyn tuntemattomaan! Siirryin täysin toisenlaiseen kulttuuriin, pieneen turva-alan yritykseen ainoaksi hr-työntekijäksi, Saara kertoo.

Uusi toimiala opetti paljon ja pieni yritys tarjosi vapauden käytäntöjen kehittämiselle, mutta Saara kaipasi kuitenkin tiimiä ympärilleen. Vuoden jälkeen hän päätyi hakemaan Satakunnan ammattikorkeakoulun kehittämispäällikön paikkaa ja omaksi yllätyksekseen sai sen.

Varsinkin nyt koronan aikaan Saara on huomannut, kuinka tärkeää hänelle on ihmisten kanssa yhdessä tekeminen. Hän on ollut ammattikorkeakoulussa töissä vuoden ajan ja nauttinut työyhteisön monimuotoisuudesta ja kansainvälisyydestä. Talo tarjoaa mahdollisuuksia niin paljon kuin ehtii tehdä, ja ihmiset lähtevät innokkaasti mukaan uusiin kehittämisprojekteihin.

- Ammattikorkeakoulu on hyvin analyyttinen työympäristö. Sinänsä hyvä halki-poikki-pinoon-malli ei toimi, vaan ensin perustetaan työryhmiä, joissa pohditaan ja työstetään asioita pitkäänkin. Tämä toimintatapa mahdollistaa erilaisten näkökulmien huomioimisen ja auttaa välttämään pahimmat karikot.

Henkilöstötyössä puhutaan paljon työhyvinvoinnista, ihmisten johtamisesta ja psykologisesta turvallisuudesta. Nämä ovat keskeisiä asioita myös Saaran työpöydällä. Opettajakentällä puhutaan aivotyöergonomiasta, missä riittää paljon työsarkaa, koska tie on vasta alussa.

- Korona on tuonut varmasti paljon hyvääkin, koska itseohjautuvuuteen, luottamukseen ja tehokkaaseen tiimityöhön on jouduttu kiinnittämään ihan eri tavalla huomiota, Saara pohtii.

Saara itse uskoo vahvasti yhteistyön voimaan työyhteisöissä. Hän on aktiivinen verkostoituja ja hakee rohkeasti apua ja tukea muiden ammattikorkeakoulujen kollegoilta ja asiantuntijoilta, LinkedInistä sekä Henryn alueverkostosta, minkä toinen vetäjä hän on.

Saara suhtautuu työhönsä intohimoisesti. Aina on toki tylsiäkin päiviä, mutta uusi into löytyy varsinkin omien vahvuuksien käyttämisen ja itsensä haastamisen kautta. Hän onkin pohtinut, miten työnantaja voisi tunnistaa ihmisten vahvuudet ja intohimot jo rekrytointi- ja perehdytysvaiheessa, jotta ne pääsisivät parhaiten oikeuksiinsa varsinaisessa työssä.

Jos Saara ei olisi nykyisessä hr-roolissaan, hänet löytäisi varmasti toteuttamasta toista intohimoaan - ympäristöasioita.

- Rakastan ulkoilua ja luonnossa liikkumista. Toivon, että oma lapseni voi elää vanhempanakin sellaisessa maailmassa, jossa on hyvä elää ja hengittää.

Haastattelu ja teksti: Tiina Äijänaho
Valokuvat: Saaran oma arkisto