20.05.2019

Tiina Vilhonen – sanansa mittainen asiantuntija

Tiina Vilhonen aloitti kemian opinnot yliopistossa ylioppilaskirjoitusten jälkeen. Hän huomasi nopeasti, ettei se ollutkaan hänen juttunsa. Hän ei kokenut olevansa yhtään tutkijatyyppi, mitä opinnot edellyttivät, vaan kaipasi vuorovaikutusta ihmisten kanssa. Tiina päätti pitää välivuoden ja tehdä töitä.

Sittemmin hän hakeutui kauppaopiston markkinointilinjalle. Valmistumisen jälkeen työt veivät jälleen mennessään. Hän työskenteli muutaman vuoden Turun tv-tehtaalla erilaisissa assistenttitehtävissä. Työ myyntiorganisaatiossa oli mieluisaa, koska siinä sai olla tiiviissä yhteistyössä organisaation myyntiedustajien, kauppiaiden ja maahantuojien kanssa. Yrityskauppojen jälkeen hän siirtyi Nokian myyntiin ja markkinointiin.

Nokiaa Tiina kuvailee valtaisana oppikouluna, jossa panostettiin ihmisiin ja osaamisen kehittämiseen. Tiinalle tarjoutuikin myöhemmin mahdollisuus siirtyä myynnistä ja markkinoinnista henkilöstöhallinnon puolelle. Hän kouluttautui lisää ja suoritti oikeustradenomin ja myöhemmin ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon.

- Viihdyin Nokialla, mutta tuli sellainen olo, että voisin kokeilla jotain muutakin. Olin ollut talossa melkein 15 vuotta. Näin jälkikäteen ajateltuna oli hyvä päätös lähteä vuonna 2007. En jäänyt myöhempien vuosien YT-kierrosten jalkoihin.

Tiina siirtyi Nokiaa huomattavasti pienemmän kansainvälisen työnantajan palvelukseen. Sopeutuminen uuteen organisaatioon ja uusiin toimintatapoihin ei yllättäen ollutkaan helppoa. Hän koki eräänlaisen kulttuurishokin. Puolentoista vuoden jälkeen hän päätti palata ”juurilleen” teknologiateollisuuteen ja päätyi Telesten palvelukseen.

- Pienessä ja suuressa yrityksessä on omat hyvät ja huonot puolensa. Suuressa organisaatiossa pystyy keskittymään suht’ suppeasti yhteen aiheeseen ja vahvistamaan tiettyä asiantuntijuuttaan. Pienemmässä yrityksessä projektit suunnitellaan ja toteutetaan itse alusta lähtien. Se on toki mielenkiintoista, mutta erilaista.

Tänä vuonna Tiina päätti tehdä uuden aluevaltauksen ja siirtyä elintarviketeollisuuden palvelukseen. Vaikka henkilöstöhallinnon tehtävissä on samoja lainalaisuuksia kaikilla toimialoilla, täysin uusi toimintaympäristö tuo erilaisia ja mielenkiintoisia haasteita. Elintarviketeollisuudessa korostuu työkykyjohtamisen merkitys erityisesti työn fyysisyyden ja raskauden vuoksi.

Työkykyasioiden lisäksi Tiina mainitsee kiinnostavina työprojekteina digitalisaatioon liittyvät järjestelmähankkeet, jotka ovat nopeuttaneet ja helpottaneet esimiesten työtä ja lisänneet läpinäkyvyyttä organisaatiossa. Henkilöstötyön opettavimpana kokemuksena Tiina nostaa yhteistoimintaneuvottelut, joissa hän on ollut työnantajapuolen neuvottelijana. Työ edellyttää menettelyn syvällistä tuntemusta.

- YT-neuvotteluissa täytyy tietää, mitä tekee. Siinä vaaditaan neuvotteluvalmiuksia ja kuuntelun taitoa. Ylimielisenä ei voi koskaan lähteä liikkeelle, vaan täytyy hahmottaa kokonaisuutta, miettiä erilaisia vaihtoehtoja ja ajatella sekä yrityksen että yksilöiden tulevaisuutta.

Tiina kokee, että hänen oma työuransa on muotoutunut kiinnostavien työtehtävien mukaan, ei niinkään pitkäjänteisesti suunnittelemalla. Hän on päässyt työskentelemään monenlaisissa rooleissa ja nauttinut vaihtelevista haasteista. Lapsena hän haaveili opettajan työstä ja nykyään hän voisi kuvitella työskentelevänsä syvällistä asiantuntijuutta edellyttävässä tehtävässä, esimerkiksi verohallinnon asiantuntijana, jos ei olisi nykyisessä roolissaan henkilöstöpäällikkönä. Pitkiin työsuhteisiin tottuneena, mutta juuri työpaikkaa vaihtaneena Tiina pohtii työurista näin:

- Olen joskus pohtinut, miksi nuoret vaihtavat työpaikkaa muutaman vuoden välein. Enää en ihmettele. Totaalinen ympäristön vaihdos piristää ja pistää oppimaan uutta. Jokaisen repaleisen työhistorian takana on aina oma tarinansa. Aina muutos ei onnistu, mutta se on kuitenkin kokeilemisen väärti.

Haastattelu ja teksti: Tiina Äijänaho
Valokuvat: Tiina Vilhosen oma arkisto