20.08.2018

Sari Ala-Honkola – vaiheikas tie koulutusammattilaiseksi

Kun Sari oli pieni lapsi, pappa luki hänelle satujen sijaan uutisia. Ei ole siis yllätys, että Sarin haaveammatti oli tuohon aikaan toimittaja. Hän päätyi kuitenkin lukion  jälkeenhakemaan sairaanhoitokouluun ja erikoistui siellä psykiatriaan. Valmistumisen aikoihin sairaaloita yhdistettiin ja lakkautettiin Etelä-Pohjanmaalla, joten Sari jäi työttömäksi.

Haave toimittajan työstä alkoi toteutua, kun Sari haki Tampereen yliopistoon opiskelemaan tiedotusoppia ja pääsi sisään. Opiskelu vaati järjestelyjä, koska Sarilla oli jo mies ja kaksi lasta. Hän kulki Seinäjoelta junalla Tampereelle päivittäin ja aikataulutti opintonsa niin, että ehti iltapäivällä hakemaan lapset päiväkodista.

Kun Sari valmistui yhteiskuntatieteiden maisteriksi, sanomalehtialalla alkoi digimurros eikä pidempiaikaisia toimittajan paikkoja ollut tarjolla. Sari siirtyi EU-tietokeskukseen hoitamaan tiedottamista, viestintää ja koulutussuunnittelua. Sieltä hänet rekrytoitiin Etelä-Pohjanmaan kesäyliopistoon suunnittelemaan ja koordinoimaan avoimen yliopiston palveluita.

Vaikka Sarin työsuhteet ovat olleet yliopistomaailmassa pitkälti määräaikaisia projekteja, hän on viihtynyt niissä erinomaisesti. Etelä-Pohjanmaalta hän siirtyi Tampereen yliopiston työhyvinvointiprojektiin Seinäjoella. Sieltä matka jatkui Helsingin yliopiston Ruralia-instituuttiin, jossa hän osallistui koulutussuunnitteluun ja kansainvälisten tutkijoiden markkinointi- ja viestintähankkeisiin.

Ensimmäisen vakituisen työsuhteen Sari aloitti 8,5 vuotta sitten koulutuspäällikkönä Vaasan yliopiston Levón-instituutissa. Hän koordinoi muun muassa johtamisen täydennyskoulutusohjelmia, esimiesvalmennuksia ja erilaisia verkostoprojekteja.

- Parasta työssäni on se, että voin auttaa ihmisiä kehittämään osaamistaan ja menestymään. Voin olla tukena selvittämässä kriisitilanteita tai antamassa lisäbuustia työelämään. Arvostan rohkeita ihmisiä, jotka eivät pidä intohimoaan vakan alla, vaan uskaltavat vaihtaa alaa myöhemmälläkin iällä, Sari kertoo.

Koulutusympäristö on kannustanut kehittämään myös omaa osaamista. Sari on opiskellut johtamista, sosiologiaa ja psykologiaa. Hän on opettanut sivutoimisesti syvärentoutusta, meditaatiota ja intuitiivista kirjoittamista sekä perehtynyt astrologiaan. Tällä hetkellä hän opiskelee henkilöjohtamisen maisteriohjelmassa kauppatieteitä. Loppukesästä Sarilla on tiedossa uusia tuulia työrintamalla, koska hän siirtyy HAUS kehittämiskeskukseen koulutuspäälliköksi.

Sari on aina ollut kiinnostunut työelämän kehittymisestä ja ihmisten hyvinvoinnista. Hänen mukaansa tulevaisuuden työelämässä ammatillinen osaaminen ja kirjaviisaus eivät enää riitä. Hyvillä ihmissuhde- ja vuorovaikutustaidoilla on yhä keskeisempi rooli. Myös tiedon jakaminen on muuttunut merkittävästi vuosikymmenien aikana. Kun aiemmin asiantuntijat panttasivat tietoa itsellään, nykyään tiedon jakaminen ja yhdessä oppiminen on työssä arkipäivää.

- Työelämä on menossa entistä hektisempään suuntaan. Tuntuu, ettei aika riitä yksittäisille työntekijöille. Ne johtajat pärjäävät, jotka luovat kannustavia tiimejä, tuntevat työntekijänsä ja antavat heille mahdollisuuden tulla nähdyksi, kuulluksi ja arvostetuksi, Sari pohtii.

Sari kannustaa ihmisiä kuuntelemaan itseään, toteuttamaan haaveitaan ja nauttimaan elämästään joka päivä:

- Arki ei saa olla pelkkää suorittamista. Itselleen ei saa olla liian ankara, vaan joskus on hyvä uskaltaa vain olla. On ihanaa katsella taivaalle, kuunnella linnunlaulua ja seurata tuulessa heiluvia lehtiä.

Haastattelu ja teksti: Tiina Äijänaho
Valokuva(t): Sarin oma arkisto