18.06.2018

Hanna Fontana - taidealan henkilöstöammattilainen ja eläinkuiskaaja

Musiikkipedagogiksi valmistunut Hanna Fontana päätyi aikoinaan puolivahingossa musiikkihallinnon ja konserttituotannon tehtäviin. Hän oli aiemmin toiminut muusikkona, pedagogina ja kuoronjohtajana, kunnes siirtyi intendentiksi Kamariorkesteri Avanti!in. Uudet haasteet veivät hänet Kansallisoopperan viestintään vuonna 1998, jolloin hänen tehtävikseen tulivat ulkoinen viestintä, lehdistösuhteet ja painotuotteet.

Hannaa kiinnostivat viestintätehtävien lisäksi myös henkilöstöasiat. Henkilöstösihteerin jäätyä eläkkeelle 2000-luvun alussa Hanna siirtyi omasta toiveestaan henkilöstöhallintoon. Vuosien aikana Hanna on kartuttanut henkilöstöjohtamisen osaamistaan opiskelemalla johtamista ja esimiestyötä, työkykyjohtamista, työoikeutta ja työyhteisösovittelua.

Taidelaitoksessa tarvittavaa katu-uskottavuutta hänellä on ollut alusta lähtien musiikkikoulutuksensa ansiosta. Hän ymmärtää alan ammattilaisia ja talon ydintoimintaa. Opinnot jatkuvat edelleen, sillä Hanna aloittaa syksyllä valmistelevat tohtoriopinnot Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa, tutkimusaiheenaan kutsumusammatti esittävissä taiteissa.

Ooppera ja Baletti on valtavan monimuotoinen ja -kulttuurinen työyhteisö. Ammattien kirjo on suuri ja talosta löytyy 35 eri kansallisuutta. Kuukausi- ja tuntipalkkaisia työntekijöitä on yhteensä 650 ja vuosittaisia vierailijoita, kuten ohjaajia, lavastajia, kapellimestareita, laulajia, on noin tuhat. Vaikka ihmiset ovat pääasiassa intohimoisia kutsumusammattilaisia, talo on ihan tavallinen työpaikka siinä missä muutkin työpaikat.

- Kutsumusammatissa oleville ihmisille on usein haasteellista omien rajojen tunteminen, koska työminä ja muu minä sekoittuu. Sen vuoksi oman elämän muiden kiintopisteiden luominen on todella tärkeää. Joudun muistuttamaan tästä työntekijöitämme aina välillä, Hanna kertoo.

Hän on viihtynyt henkilöstötehtävissä jo viidentoista vuoden ajan. Sinä aikana hän on ehtinyt luomaan rakenteita ja kehittämään monia uusia käytäntöjä. Yhtenä hienona onnistumisena Hanna mainitsee talon sisäisten sovittelijoiden verkoston, jonka hän perusti työyhteisösovittelijan koulutuksen lopputyönä viime vuoden keväällä. Sovittelusta kiinnostuneita vapaaehtoisia ilmoittautui jopa 40.

Toisena menestyskonseptina Hanna mainitsee kolmivuotisen työkykyprojekti Hyrskyn, mikä on suunnattu kaikille yli 50-vuotiaille työntekijöille. Sen ansiosta positiivinen ikäajattelu ja henkilöstöryhmien välinen yhteistyö ovat lisääntyneet ja työkykyjohtamista on kehitetty.

- Oopperan ja baletin tekeminen on suurta taidetta. Se on aina lumoava hetki, kun esitys alkaa. Se on saanut minut pysymään tässä talossa kahdenkymmenen vuoden ajan. On suuri etuoikeus saada kuulua tällaiseen upeaan työyhteisöön.

Hanna uskoo keskustelun voimaan. Hän suhtautuu nöyrästi asioihin eikä pelkää myöntää olleensa väärässä, jos on tehnyt virheitä. Työyhteisön kehittämisessä hän pyrkii jatkuvan parantamisen malliin. Oopperassa ja baletissa tullaan jatkossakin panostamaan erityisesti esimiestyön ja johtajuuden kehittämiseen, työyhteisön sisäiseen vuorovaikutukseen sekä konfliktien hallintaan ja sovitteluun.

Johtajuus on muuttumassa myös taidelaitoksissa. Ooppera ja baletti ovat hyvin vanhoja taidemuotoja ja niiden rakenteet ovat hierarkkisia. Tämä täytyy ottaa huomioon, kun johtajuutta kehitetään. Nopeatempoisiin liikeyrityksiin verrattuna taidelaitokset tulevat paljon jäljessä.

- Ihmiset tulevat tänne kutsumuksensa vuoksi, joten meidän täytyy olla tietoisia, minkälaista johtajuutta he haluavat ja tarvitsevat. Pohjoismaissa oopperatalojen johtaminen on aivan eri tasolla kuin vaikka Saksassa, Italiassa tai Ranskassa, joissa vallalla usein vielä on melko vanhanaikainen ja autoritäärinen johtamismalli.

Hanna tunnetaan talossa rauhallisena ja asiakeskeisenä ihmisenä – Hanna-tätinä, joka tuntee kaikki työntekijät ja jolla ei mene koskaan hermot. Vapaa-ajallaan hän viihtyy luonnossa hevosten ja koirien parissa – lapsuuden haave eläinlääkärin ammatista on vaihtunut eläinkuiskaajan harrastukseksi. Hän rakastaa olla maaseudun rauhassa perheensä kanssa ja kirjoihin uppoutuneena.

Haastattelu ja teksti: Tiina Äijänaho
Valokuva: Karoliina Vuorenmäki